
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa, Montenegron presidentti Jakov Milatovic ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen yhteisessä lehdistötilaisuudessa EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa Tivatissa, Montenegrossa, 5. kesäkuuta 2026.
Kuva: Reuters
Syynä on se, että viisi Länsi-Balkanin niemimaan maata – Montenegro, Albania, Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia ja Kosovo – ovat tulleet kärsimättömiksi, koska ne eivät ole vielä liittyneet EU:hun. EU:lla on nyt perusteltu syy olla huolissaan siitä, että nämä kumppanit menettävät vähitellen luottamustaan, eivätkä ole enää järkkymättömiä pyrkimyksissään tiiviimpiin suhteisiin EU:n kanssa ja sen sijaan kallistuvat alueen ulkopuolisten kumppanien, erityisesti Venäjän ja Kiinan, puoleen.
Näillä ehdokasmailla on myös kaksi muuta syytä suhtautua skeptisesti EU-jäsenyysnäkymiinsä. Ensinnäkin EU on tällä hetkellä sisäisesti syvästi jakautunut laajentumisen suunnan, kriteerien ja etenemissuunnitelman suhteen. Toiseksi EU asettaa tällä hetkellä etusijalle Venäjää ympäröivät maat, kuten Ukrainan ja Moldovan, mikä johtaa selkeään syrjintään tämän alueen ja Länsi-Balkanin kumppaneiden välillä sen laajentumisstrategiassa.
Siksi EU:n on kiireellisesti järjestettävä tämä korkean tason kokous pitääkseen kumppaninsa mukana, kannustaakseen heitä pysymään lujina sitoutumisessaan EU-integraatioon ja estääkseen heitä eristäytymästä tai kallistumasta kokonaan Venäjän ja Kiinan puolelle. Tämän säilyttämisen tulisi kuitenkin tapahtua etäältä, ei välittömän hyväksynnän takaamisella, eikä varsinkaan välittömän hyväksynnän tarkoituksella. Se olisi vain turha yritys "sammuttaa tuli" tyhjillä lupauksilla.
Lähde: https://thanhnien.vn/eu-niu-giu-de-chua-chay-185260607205928748.htm









