Säilyttäen vuorten ja metsien äänet ikuisesti.

(GLO) - Kim Sonin kunnan (Gia Lain maakunta) ylänkökylissä gongien ja rumpujen äänet sekä prengin (sitratyyppi), klian (huilutyyppi) ja prăn (kaksikielinen soitin) rytmit kaikuvat edelleen festivaalien ja yhteisötapahtumien aikana.

Nämä yksinkertaiset, maalaismaiset äänet eivät ainoastaan ​​kiehto kuulijoita, vaan ne myös toimivat bahnarien tapana säilyttää ja välittää rakkauttaan vuoria, metsiä ja esi-isien kulttuuria kohtaan.

Rakkauden ja elämän ääni

Varhain aamulla T2-kylässä (Kim Sonin kunta) usva peittää vuorenrinteet, villien kukkojen laulu kaikuu laaksossa sekoittuen heräävien vuorten ja metsien eloisiin ääniin. Käsityöläinen Dinh Van Ratin (63-vuotias) paalutalosta kaikuvat kielisoittimien, gongien ja laulujen melodiset äänet kutsuen vierailijoita kaukaa.

Käsityöläinen Dinh Van Rat (oikealla) ja käsityöläinen Dinh Thi Ngành (keskellä) esittävät kappaleen "Thanks to the Party ". Kuva: D.D.

Monet käsityöläiset ja naapurikylien asukkaat kokoontuivat aikaisin. Jotkut soittivat bầu-luuttua, kaksikielistä luuttua, huilua, pitkäkaulaista rumpua ja gongia; toiset näppäilivät rytmejä ja lauloivat tuttujen sävelmien mukana.

Naismuusikot istuivat välissä kuunnellen ja naputellen kevyesti soittimiaan, ja sitten he lauloivat yhdessä lauluja, kuten: "Going to the Fields"; "Rakkaus vastauksena"; "Sotilaat marssilla"; "Gongien ääni kuivana kautena"; "Kiitollisuus puolueelle, valtiolle ja setä Holle"... Soittimien äänet ja laulu sulautuivat yhteen luoden eloisan musiikillisen tilan, joka kertoi vanhoja tarinoita metsästä, kylästä ja runsaista sadonkorjuukausista.

Laulettuaan laulun ja siemattuaan kuumaa teetä käsityöläinen Dinh Thi Ngành (65-vuotias, kylä T2) kertoi: "Opin nämä laulut lapsena, ne periytyivät kylän isoäideiltä ja äideiltä, ​​ei ollut kirjoja tai mitään sellaista."

Siitä lähtien, joka kerta kun menen pellolle äitini kanssa tai vapaa-ajallani istuen kangaspuiden vieressä, olen hyräillyt ja laulanut mukana, uppoutuen jokaiseen sanoitukseen ja melodiaan edes huomaamattani.

”Musiikki on kuin kylämme hengitys. Jokainen laulu ei ainoastaan ​​kerro tarinoita työstä, tunteista ja setä Hon muistamisesta, vaan se myös opettaa minua vaalimaan vuoria ja metsiä sekä arvostamaan perinteitä, jotka esi-isämme jättivät vaivalla taakseen. Niin kauan kuin on lauluja ja musiikkia, kylän sielu, bana-kansan sielu, säilyy ja sitä vaalitaan”, rouva Ngành uskoutui.

Toisessa nurkassa käsityöläinen Dinh Van Rat ja muutamat muut virittävät bahnar-sitraa. Herra Rat selittää, että bahnar-sitraa on kahta versiota: 6-kielinen ja 12-kielinen, jotka on valmistettu sähköjohtojen ytimistä, polkupyörän jarruvaijereista tai kitaran kielistä. Runko on tehty bambusta, ja siihen on kiinnitetty yksi tai kaksi onttoa kuivattua kurpitsaa, jotka luovat selkeän ja kaikuvan äänen. Käsityöläisen on ymmärrettävä soittimen historia ja merkitys, omattava tarkka äänenkorkeuden taju ja rakkautta perinteiseen musiikkiin.

Saatat myös pitää tästä

Tutustu Tay-etnisen ryhmän rikkaaseen ja omaleimaiseen perinteiseen kulttuuriin.Vietnamin suurena ja pitkäaikaisena etnisenä vähemmistönä tay-kansalla on rikas kulttuuri- ja henkinen elämä, johon kuuluu monia ainutlaatuisia festivaaleja, pelejä ja musiikkia.

Vanhin Dinh Sinh (84-vuotias, T2-kylä) kertoi: ”K'nin (tunnetaan myös nimellä ”rakkaussoitin” tai ”goong-soitin”) soittaminen on erittäin vaikeaa. Jousia soitettaessa on pidettävä kieliä suussa ja samalla pidettävä se auki, jotta ääni resonoi koko talossa, ja sitten säädettävä nuotteja. Vaikka yhteiskunnassa on monia moderneja soittimia, säilytämme silti perinteisiä soittimia festivaaleilla ja perherituaaleissa.”

Musiikillisen perinnön säilyttäminen

Kim Sonin kunnan käsityöläiset ja kyläläiset ovat ilmaisseet huolensa ja huomauttaneet, että nuorempi sukupolvi on vähitellen etääntymässä perinteisistä kulttuuriarvoista, kuten bahnar-musiikista.

Melodiset äänet, gongien ja rumpujen rytmit, sitra, t'rưng, ​​​​k'ni… jos niitä ei säilytetä, ne jäävät vain kylän vanhinten ja harrastajien muistoihin. Musiikin menettäminen tarkoittaa myös tiedon, taitojen ja yhteisön kulttuuri-identiteetin aarteen menettämistä.

Taiteilijat ja paikalliset kokoontuvat soittamaan perinteisiä soittimia ja laulamaan kansanlauluja yhteisötapaamisessa. Kuva: D.Đ

Käsityöläiset, kuten herra Dinh Van Rat ja neiti Dinh Thi Ngành, tunnustavat säilyttämisen tärkeyden ja opettavat aktiivisesti kylien nuorille yhdessä paikallisten ihmisten kanssa perinteisiä tansseja, kansanlauluja, historiaa ja perinteisten soittimien merkitystä.

He opettavat soittamaan soittimia taitavasti tuoden kulttuuriarvoja arkeen ja juhliin toivoen, että muinaiset melodiat jatkavat kaikuaan vuorilla ja metsissä.

Herra Dinh Diu (33-vuotias, T1-kylä) sanoi: ”Lapsuudestani asti kylän vanhimmat ja käsityöläiset ovat opastaneet minua prengin, prăn ja gongin soittamisessa. Joka kerta kun soitan, ymmärrän paremmin kansani elämänrytmiä, tarinoita ja tapoja ja samalla inspiroin nuoria vaalimaan ja säilyttämään perinteisiä arvoja.”

Samaan aikaan Dinh Van Nghiem (30-vuotias, T6-kylä) sanoi: ”Kun opin jokaisen melodian ja jokaisen gongin rytmin, tajusin, että bahnarin musiikki ei ole vain musiikkia, vaan se sisältää myös historiaa, tapoja ja sukupolvelta toiselle siirtynyttä tietoa. Soittimien soittamisen ja kansanlaulujen laulamisen oppiminen auttaa minua yhdistämään minut syvästi vuoriin, metsiin ja esi-isiini, säilyttäen muistot, tavat ja kansallisen ylpeyden.”

Voidaan sanoa, että perinteisen musiikin säilyttäminen ja opettaminen on tapa turvata bahnarien ainutlaatuista identiteettiä, edistää rakkautta kotimaataan kohtaan ja kansallista ylpeyttä.

Saatat myös pitää tästä

Gia Lain maakunnan sotilaskomento sijoittui kolmanneksi sotilasalueen 5 tarkkuuskivääriammuntakilpailussa.(GLO) - Sotilasalueen 5 pohjoisella ampumaradalla (Da Nangin kaupunki) järjestettiin 2.-4. kesäkuuta vuoden 2026 sotilasalueen 5 tarkkuuskivääriammuntakilpailu, johon osallistui sotilasalueen 5 asevoimien virastoja ja yksiköitä.

Ilman säilyttämistä vanhat melodiat, soittotaidot ja hengelliset arvot vähitellen hiipuvat. Perinteisen musiikin säilyttäminen on yhteinen vastuu, joka vaatii käsityöläisten ja yhteisön yhteisiä ponnisteluja.

Kim Sonin kunnan kulttuuri- ja sosiaaliasioiden osaston johtaja Le Quang Thang uskoo, että bahnarien kansanmusiikki on tärkeä osa henkistä elämää ja arvokas voimavara Vietnamin kulttuuriperinnössä.

Hiljattain osasto rekisteröityi kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriöön perustaakseen mekanismin perinteisten käsityökylien säilyttämiseksi ja alueen perinteisiä soittimia soittavien käsityöläisten tukemiseksi. Samalla he neuvoivat kunnalle suunnitelmaa laajentaa perinteisten soittimien ja kansanlaulujen opetusta ja kannustaa nuoria osallistumaan kansankulttuuritoimintaan.

”Haluamme perinteisen musiikin olevan läsnä jokapäiväisessä elämässä, festivaaleilla ja yhteisötoiminnassa. Kun nuorempi sukupolvi kokee ja arvostaa sitä, muinaiset melodiat jatkavat kaikuaan ja pidentävät bahnarien kulttuuri-identiteetin säilyttämisen matkaa”, Thang korosti.

Lähde: https://baogialai.com.vn/giu-mai-nhung-thanh-am-with-nui-rung-post570250.html