Jos näitä "pullonkauloja" ei poisteta pian, ne vaikuttavat suoraan hankkeiden etenemiseen ja ihmisten oikeuksiin.
Näkyvin ongelma on korvaus-, tuki- ja uudelleensijoittamispolitiikkojen riittämättömyys. Vaikka maan hintataulukoiden ja mukautuskertoimien soveltaminen on aluksi standardoinut laskentamenetelmän, valtion määrittämien korvaushintojen ja markkinahintojen välinen ero monilla kaupunkialueilla on johtanut vertailuihin ja lisääntyneisiin valituksiin.
Lisäksi monet hankkeet, vaikka yritykset neuvottelisivat itsenäisesti maanrajauksesta ja saisivat haltuunsa 70–80 % alueesta, pysyvät pysähtyneinä, koska jäljellä olevan alueen käsittelyyn ei ole selkeää mekanismia, mikä johtaa hankkeiden viivästymiseen.
Samoin maan lohkomisen, tilusjärjestelyjen ja maankäytön muutosten menettelyt, vaikka niitä säännelläänkin, tulkitaan eri tavoin eri paikoissa, mikä johtaa pitkittyneisiin käsittelyaikoihin ja lisääntyneisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
Nämä vaikeudet edellyttävät ajankohtaista "oikeudellista työkalua", jolla yhtenäistetään ymmärrystä, korjataan soveltamisen puutteita ja luodaan synergiaa säännösten ja käytännön välille.
Hallituksen 18. marraskuuta 2025 esittämän kansalliskokouksen päätöslauselmaluonnoksen maankäyttölain täytäntöönpanon vaikeuksien poistamisesta odotetaan ratkaisevan nämä pullonkaulat. Yksi luonnoksen tärkeimmistä sisällöistä on selventää tapauksia, joissa valtio voi ottaa takaisin maata, erityisesti kansallisten ja yleisten etujen vuoksi. Tämä on arkaluonteinen alue, joka vaatii avoimuutta, tiukkuutta ja väärinkäytösten estämistä varmistaen valtion, kansalaisten ja yritysten etujen harmonisen tasapainon. Ehdotus maan takaisinottamisesta hankkeille, joista suuri osa alueesta on jo sovittu, auttaa monia hankkeita lopettamaan pitkittyneen "pysähdyksissä" olon.
Luonnoksessa määrätään myös korvaussuunnitelmien julkaisemisajan ja keskustelujen järjestämisajan lyhentämisestä, mikä osaltaan vähentää pitkien menettelyjen aiheuttamia viivästyksiä. Siinä ehdotetaan, että maan lohkomista ei vaadita tontin osan käyttötarkoituksen muuttuessa, mikä helpottaa ihmisten menettelyjä. Lisäksi maankäyttömaksujen laskentaperusteiden, hinnanmääritysajan sekä vapautus- ja alennusmekanismin selkeyttäminen luo yhdenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä kiinteistörahoituksen hallintaan...
Kansalliskokouksen talous- ja rahoitusvaliokunta kuitenkin korosti, että kaikki vaikutukset ihmisten oikeuksiin ja omaisuuteen vaativat huolellista arviointia. Rajoitusten poistamisen on samanaikaisesti varmistettava kuri ja vältettävä "löysentämistä", joka voisi johtaa oikeudellisiin riskeihin tai monimutkaisempiin oikeudenkäynteihin.
Jotta vuoden 2024 maalaki todella tulisi voimaan, tarvitaan päättäväisiä ja vastuullisia toimia. Ensinnäkin kuntien on nopeutettava kansallisen maatietokannan valmistumista varmistaen täydelliset, johdonmukaiset ja toisiinsa yhteydessä olevat tiedot. Tarkat tiedot tekevät menettelyistä läpinäkyvämpiä, lyhentävät merkittävästi käsittelyaikaa ja estävät virheitä. Tämän lisäksi maankäytön hallinnan johtajien vastuullisuutta on parannettava.
Todellisuudessa monet hankkeet osoittavat, että vastuun välttely ja päättämättömyyden puute hidastavat yleistä edistymistä. Erityisesti vuoropuhelusta ihmisten kanssa on tultava pakollinen periaate maanhankintaprosessissa. Varhainen, avoin ja selkeään tietoon perustuva vuoropuhelu on edellytys yhteisymmärryksen rakentamiselle ja valitusten vähentämiselle.
Myös maan hintataulukoiden soveltaminen vaatii tiivistä valvontaa. Maan arviointineuvoston on toimittava itsenäisesti varmistaen, että maan hinnat ovat lähellä markkina-arvoa, välttäen budjettitappioita ja rajoittaen yleisön tyytymättömyyttä. Tämän ohella maanomistusalan hallinnollisia menettelyjä on edistettävä edelleen digitalisaation suuntaan, mikä tarkoittaa suoran yhteydenpidon vähentämistä ja siten kustannusten ja korruptiotapausten vähentämistä.
Ja mikä tärkeintä, se vaatii jokaisen ministeriön, sektorin ja paikkakunnan päättäväisyyttä, kansan yksimielisyyttä ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koko yhteiskunnassa, jotta maapolitiikasta todella tulee kestävän kehityksen liikkeellepaneva voima.
Lähde: https://hanoimoi.vn/go-diem-nghen-trong-luat-dat-dai-724083.html








Kommentti (0)