Viime vuosina EU on toteuttanut useita toimenpiteitä hillitäkseen halpojen kiinalaisten tuotteiden virtaa mantereelle, ja nämä ovat aluksi osoittautuneet tehokkaiksi. Esimerkiksi sen jälkeen, kun EU korotti sähköajoneuvojen tulleja vuonna 2024, Kiinan vienti on hidastunut ja kasvuvauhti on pysynyt vain 25 prosentissa vuosina 2024–2025, yltäen noin 1,2 miljoonaan yksikköön. Ja tästä heinäkuusta alkaen EU leikkaa tullittoman teräskiintiön 47 prosentilla, noin 33 miljoonasta tonnista 18,3 miljoonaan tonniin, ja kaksinkertaistaa kiintiön ylittävien tavaroiden tullit 25 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä.
Nämä ratkaisut ovat kuitenkin hajanaisia ja tehottomia valmistavan teollisuuden näkökulmasta. EU:n ja Kiinan välinen kauppavaje kasvaa edelleen nopeasti ja saavutti ennätykselliset 360 miljardia euroa vuonna 2025. Nyt EU tarvitsee kattavampia ratkaisuja, sillä halvat kiinalaiset tavarat jatkavat tulvimista Eurooppaan.
Yksi merkittävimmistä Euroopan komission (EK) kotimaisen teollisuuden suojelemiseksi käyttöön ottamista toimenpiteistä on maaliskuussa 2025 julkaistu teollisuuden edistämislaki. Tämä laki luo "Made in Europe" -kehyksen hankintasääntöjen, paikallista sisältöä koskevien vaatimusten ja investointirajoitusten avulla. Tarkemmin sanottuna tulevaisuuden "eurooppalaisen auton" luokittelun edellytyksenä on, että valmistajat suorittavat loppukokoonpanon EU:n alueella, että vähintään 70 % komponenteista on kotimaassa ja että 50 % kriittisistä komponenteista, kuten akuista ja puolijohteista, on hankittava Euroopasta. Laki tuo myös uusia ehtoja ulkomaisille sijoittajille, kuten vaatimuksen käyttää vähintään 1 % maailmanlaajuisista tuloistaan tutkimukseen ja kehitykseen EU:ssa, ostaa 30 % komponenteista EU:sta ja noudattaa ulkomaisen omistuksen rajoituksia, mukaan lukien 49 %:n osuus yhteisyrityksistä.
Laki on kuitenkin kohdannut voimakasta kritiikkiä paitsi Kiinasta myös EU:sta, erityisesti Saksasta – Euroopan suurimmasta taloudesta, joka on vahvasti riippuvainen Kiinan vientimarkkinoista ja toimitusketjuista.
Saksan muuttuvat signaalit
Paine Berliiniin muuttaa kantaansa kuitenkin kasvaa. COVID-19-pandemian jälkeen Berliinin ja Pekingin väliset kauppasuhteet ovat kääntyneet hämmästyttävään alijäämään, jonka ennustetaan nousevan 90 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä – ja Kiinaa syytetään suuresta osasta vakavia työpaikkojen menetyksiä Saksan keskeisillä teollisuussektoreilla – tällä hetkellä noin 10 000 työpaikkaa menetetään kuukaudessa.
Saksan viennin Kiinaan laskiessa 10 prosenttia vuoteen 2025 mennessä 80 miljardiin euroon ja tuonnin noustessa 170 miljardiin euroon. Tästä syystä Saksan johtajat ovat vierailleet usein Pekingissä pyrkiäkseen kauppatasapainoon maailman toiseksi suurimman talouden kanssa. Näihin vierailuihin kuuluivat pääministeri Friedrich Merzin vierailu helmikuussa 2026 ja talousministeri Katherina Reichen vierailu toukokuun lopussa. Reiche korosti kiinalaisille virkamiehille, että maailman toiseksi ja kolmanneksi suurimman talouden välillä on "selvä kaupan epätasapaino", ja totesi, että Saksa tarvitsee tasapainoisen, vastavuoroisen ja molempia osapuolia hyödyttävän kauppasuhteen.
Maiden väliset kauppakiistat kuitenkin jatkuvat, ja liittokansleri Merz on juuri antanut signaalin tiukemmasta kannastaan Kiinaa kohtaan. Puhuessaan Saksan parlamentissa 11. kesäkuuta Merz totesi, että EU:n on suojeltava itseään epäreiluilta kauppatavoilta ja samalla osoitettava suurempaa avoimuutta Euroopan komission viimeaikaisille ehdotuksille tiukemmasta lähestymistavasta Kiinaa kohtaan. "Eurooppa on hyötynyt avoimesta ja reilusta globaalista kaupasta enemmän kuin mikään muu maanosa maailmassa. Tämä on ollut ja tulee aina olemaan totta. Mutta on myös totta, että kun muut maat eivät noudata yhteisiä sääntöjä, emme voi emmekä tule seuraamaan toimettomasti. Suojelemme etujamme ja talouttamme muiden maiden kilpailua vääristäviltä kauppatavoilta", Saksan johtaja korosti.
EU-johtajien odotetaan tulevassa huippukokouksessa keskustelevan siitä, miten vastata Kiinan teollisuuden ylikapasiteettiin ja tuettuun vientiin, joita he pitävät "Kiina-shokki 2.0" -ilmiönä, joka voi johtaa Euroopan teollistumisen vähenemiseen. Tässä tilanteessa The Economist arvelee, että EU:n ja Kiinan välinen kauppasota näyttää väistämättömältä.
DUC TRUNG
Lähde: https://baocantho.com.vn/kho-tranh-thuong-chien-trung-quoc-eu-a207036.html











