Kadonnut autiolle padolle

gen-h-ky-niem-nghe(1).jpg — Hylätylle padolle eksyminen on unohtumaton muisto toimittajan urani alkuajoilta.

Lähes kymmenen vuotta sitten, kun aloitin journalismin parissa, ajattelin, että pelkällä kameralla ja pienellä muistikirjalla voisin työskennellä missä tahansa, vaikka en tuntenut alaa. Mutta todellisuudessa näin ei ollut.

Saatat myös pitää tästä

Luodaan taideteoksia, jotka ylittävät rajoja.Monet Hai Duong -sanomalehden ja radio- ja televisioaseman toimittajat ovat "lähteneet ulkomaille" luomaan lukuisia journalistisia teoksia ulkomailla asuvista Hai Duong -ihmisistä puhelimiaan, sosiaalista mediaa ja ammatillisia taitojaan hyödyntäen.

Sinä päivänä minulle annettiin tehtäväksi raportoida maataloustuotannon tilanteesta Nhan Huen kunnan (Chi Linhin kaupunki) jokivarsialueella. Muistan selvästi, että oli alkutalvipäivä, auringonvalo hiipui bambumetsän taakse. Kun käännyin maavalliin, ajattelin naiivisti, että pelkkä padon varrella kävely veisi minut Nam Sachin alueelle vievälle lautalle ja sitten kotiin. Mutta jatkoin kävelyä ja kävelyä... padon varrella oleva tie tuntui loputtomalta. Aurinko alkoi laskea. Ei merkkejä, ei ihmisiä näkyvissä. Tuuli alkoi puhaltaa voimakkaasti. Joelta puhaltavat alkutalven tuulet saivat minut värisemään. Oikealla puolellani oli joki, vasemmalla korjattu riisipelto, josta oli jäljellä vain sänki. Silloin tajusin olevani eksyksissä.

Siihen aikaan Google Maps ei ollut vielä kovin yleinen, puhelimeni akku oli vähissä eikä kukaan kysynyt tietä, joten aloin tuntea oloni ahdistuneeksi. Pysähdyin ja hengitin syvään rauhoittuakseni. Käveltyäni hieman pidemmälle tapasin vanhan miehen leikkaamassa ruohoa pengerryksen reunalla. Kysyin häneltä nopeasti tietä lauttaterminaaliin. Nähdessään kiireellisyyteni hän arveli minun olevan eksyksissä. Hän osoitti tietä lauttaterminaaliin ja kehotti minua kiirehtimään ennen kuin lautta sulkeutuu. Kumarsin pääni kiitokseksi ja kiiruhdin hänen osoittamaansa suuntaan. Onneksi ehdin päivän viimeiseen lautalle.

Istuessani pienessä veneessä ja kuunnellen moottorin rytmikästä ääntä, huokaisin vihdoin helpotuksesta.

Tuo eksymistapaus jäi mieleeni journalistin urani alkuvuosina. Se ei ainoastaan muistuttanut minua olemaan varovainen kentälle mennessä, vaan myös opetti minulle läksyn: jokaisen tien, jokaisen matkan takana on aina tavallisia ihmisiä valmiina auttamaan.

Saatat myös pitää tästä

Kolme inspiroivaa naista idässäOlosuhteistaan tai asemastaan riippumatta Hai Duongin esimerkilliset naiset osoittavat aina itsevarmuutta, luonteenlujuutta ja halua menestyä, aivan kuten kauniit kukat, inspiroiden ja levittäen positiivisia arvoja yhteisössä.

TRAN HIEN

Lähde: https://baohaiduong.vn/lac-duong-tren-con-de-vang-414439.html