Kunnianhimoisten tavoitteidensa ja kattavien ratkaisujensa ansiosta periaatepäätöksen odotetaan poistavan pitkään jatkuneita pullonkauloja ja siten parantavan valtion omistamien yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä.
Merkittävä rooli, mutta silti monia pullonkauloja.
Ennen vuotta 1986 Vietnamin talous toimi keskitetysti suunnitelmatalouden mallin mukaisesti, jossa valtio hallinnoi kaikkea tuotanto- ja jakelutoimintaa. Valtion omistamalla taloussektorilla oli ehdoton hallitseva rooli, ja valtion omistamat yritykset olivat tärkein tuotantovoima, joka hallitsi keskeisiä teollisuudenaloja ja useimpia tuotantovälineitä.
Tämä malli oli aikoinaan tehokas resurssien mobilisoinnissa vastarintasodaa ja taloudellista kehitystä varten. Tukimekanismi paljasti kuitenkin monia rajoituksia, jotka johtivat tehottomiin valtion omistamiin yrityksiin, kilpailukyvyn puutteeseen ja tuotantoon, joka ei pystynyt vastaamaan markkinoiden kysyntään, mikä osaltaan vaikutti 1980-luvun pysähtyneisyyteen ja sosioekonomiseen kriisiin.
Vietnam on siirtynyt vuodesta 1986 lähtien sosialistiseen markkinatalouteen. Tässä yhteydessä valtion omistamalla taloudella on edelleen hallitseva rooli, mutta se ei ole enää monopoli, vaan se esiintyy rinnakkain muiden talouden sektoreiden kanssa. Valtion omistamia yrityksiä on uudistettu ja järjestelty uudelleen yksityistämisen kautta toiminnan tehokkuuden parantamiseksi, läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja hallinnon parantamiseksi.
Tähän mennessä on perustettu useita suuria valtion omistamia yrityksiä keskeisillä aloilla, kuten energia-, televiestintä-, ilmailu- ja rahoitus- ja pankkialalla, mikä on edistänyt merkittävästi makrotaloudellista vakautta. Valtion omistamien yritysten sektori kohtaa kuitenkin edelleen monia esteitä. Oikeusjärjestelmä on edelleen päällekkäinen eikä erota selvästi johdon ja pääoman edustuksen tehtäviä; sijoitusmenettelyt ovat pitkiä, mikä vähentää liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysjohtaminen on edelleen rajallista, siitä puuttuu läpinäkyvyyttä, eikä nimitysmekanismia ole sidottu suoritukseen.
Pääoman käyttöaste on alhainen, investoinnit ovat hajallaan ja jotkut hankkeet kärsivät pitkittyneistä tappioista. Samaan aikaan liiketoiminnan harjoittamisen ja yhteiskunnallis-poliittisten vastuiden täyttämisen kaksoisrooli johtaa resurssien hajaantumiseen. Innovaatiokapasiteetti, erityisesti digitaalisessa transformaatiossa, on edelleen hidasta. Erityisesti yksityistäminen ja uudelleenjärjestelyt ovat edelleen hitaita arvostukseen, maanomistukseen ja valtion pääoman suureen osuuteen liittyvien esteiden vuoksi, mikä vähentää uudistusten tehokkuutta.
Edellä mainitut pullonkaulat johtuvat siitä, että valtion omistamalle taloussektorille oli aiemmin annettu liikaa tehtäviä, mutta siltä puuttuivat asianmukaiset hallintamekanismit ja toteutusvälineet.
Tässä yhteydessä, yhdessä päätöslauselman 68-NQ/TW kanssa, jossa yksityinen talous tunnistetaan tärkeäksi liikkeellepanevaksi voimaksi, päätöslauselmassa 79-NQ/TW vahvistetaan edelleen, että "valtiontaloudella on johtava rooli sosialistisesti suuntautuneessa markkinataloudessa, se on lain edessä tasavertainen muiden talouden alojen kanssa, on edelläkävijä kehityksen luomisessa, johtaa, raivaa tietä ja edistää teollistumista ja modernisaatiota".
Päätöslauselman 79 keskeinen innovaatio on siirtyminen hajanaisesta lähestymistavasta keskittymiseen keskeisiin ja olennaisiin aloihin – joissa valtion sektorilla on etuja ja sen on otettava johtava rooli. Tätä pidetään ratkaisevana muutoksena aiemman pirstaloituneisiin ja tehottomiin investointeihin liittyvän tilanteen ratkaisemiseksi.
Pelkkä ajattelutavan muutos ei kuitenkaan riitä luomaan merkittävää muutosta. Päätöslauselman 79 odotetaan luovan läpimurron valtion omistaman talouden kehittämisessä, koska se yhdistää innovatiivisen ajattelun tavoitteiden asettamiseen ja asianmukaisten toteutusratkaisujen ehdottamiseen pullonkaulojen poistamiseksi.
Päätöslauselmassa 79 asetetaan erittäin korkeat tavoitteet, kuten 50 valtion omistamaa yritystä Kaakkois-Aasian 500 suurimman yrityksen joukossa vuoteen 2030 mennessä (mukaan lukien 1–3 valtion omistamaa yritystä maailman 500 suurimman yrityksen joukossa) ja 3 valtion omistamaa liikepankkia Aasian 100 suurimman yrityksen joukossa. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet sekä liiketoiminnan tehokkuutta ja budjettiosuuksia koskevat tavoitteet luovat merkittävää painetta vahvoille uudistuksille, pakottavat sidosryhmät toimimaan päättäväisesti ja kannustavat valtion omistamia yrityksiä parantamaan tehokkuuttaan ja kilpailukykyään.
Kunnianhimoiset tavoitteet ovat todella tehokkaita vain, jos niihin liittyy toteuttamiskelpoisia toteutusmekanismeja. Päätöslauselmassa 79 tunnistettiin oikein valtion omistamien yritysten pullonkaulat (tehottomasta hallinnosta ja läpinäkyvyyden puutteesta aina johdon ja omistajuuden toimintojen erottamisen epäonnistumiseen) ja ehdotettiin sen jälkeen tehokkaita ratkaisuja. Näihin kuuluvat hallintoelinten parantaminen, taloudellisen läpinäkyvyyden lisääminen, vastuuvelvollisuuden lisääminen ja heikosti menestyvien yritysten tilanteeseen päättäväinen puuttuminen.
Tämä käytännöllinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisujärjestelmä auttaa tehokkaasti toteutettuna valtion omistamaa taloutta voittamaan pitkäaikaiset pullonkaulat ja luo pohjan läpimurrolle ja kestävälle kehitykselle.
Hanoin yritysten resurssien hyödyntäminen.
Hanoissa on tällä hetkellä noin 370 valtion omistamaa yritystä, jotka toimivat pääasiassa julkisten palvelujen, kaupunkikehityksen, kaupan, rahoituksen ja televiestinnän aloilla. Vaikka nämä muodostavat vain noin 0,2 % kaupungin yritysten kokonaismäärästä, tällä sektorilla on merkittävä määrä tärkeitä resursseja maasta ja infrastruktuurista pääomaan. Valtion pääoman ja varojen hyödyntämisen tehokkuus on kuitenkin edelleen alhainen eikä vastaa sen potentiaalia.
Todellisuudessa Hanoin valtion omistamien yritysten suurin pullonkaula ei ole resursseissa, vaan asianmukaisissa johtamis- ja toimintamekanismeissa, kuten kilpailupaineen puutteessa riippumattoman osakkeenomistajien paineen puuttuessa, voittojen ja tulojen välisen sidottomuuden sekä byrokraattisten mekanismien kautta käsiteltävien tappioiden vuoksi. Samaan aikaan päätöksentekoprosessit ovat edelleen erittäin byrokraattisia ja monitasoisia, mikä vähentää joustavuutta ja kykyä reagoida markkinoiden muutoksiin.
Lisäksi henkilöstön nimitysmekanismi ei aidosti perustu pätevyyteen, mikä vaikeuttaa korkealaatuisten johtajien houkuttelemista. Yksityistämisprosessi on edelleen pitkälti pinnallinen, ja valtiolla on edelleen määräysvalta, eikä hallintomalli ole muuttunut merkittävästi, minkä vuoksi toiminnan tehokkuus ei ole parantunut merkittävästi.
Toinen haittapuoli on, että valtion omistamat yritykset suorittavat sekä liiketoimintaa että yhteiskuntapoliittisia tehtäviä, kuten hintojen vakauttamista ja julkisten palvelujen tarjoamista. Selkeän taloudellisen eriyttämisen ja korvausmekanismien puutteen vuoksi todellista tehokkuutta ei kuitenkaan voida mitata. Samaan aikaan Hanoin ainutlaatuisia etuja, kuten sen suurta markkina-aluetta, korkealaatuisia henkilöstöresursseja ja erityisiä poliittisia mekanismeja, ei ole hyödynnetty tehokkaasti.
Tässä yhteydessä päätöslauselman 79 mukaisten valtion omistamaa talouskehitystä koskevien uusien mekanismien ja vuoden 2024 pääkaupunkilain hyödyntämistä pidetään Hanoin mahdollisuutena toteuttaa uraauurtavia uudistuksia. Painopiste on hallituksen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä investointi-, henkilöstö- ja palkkapäätöksissä sekä selkeissä suoritusperusteisissa arviointi- ja irtisanomismekanismeissa.
Samanaikaisesti on välttämätöntä edistää valtion omistamien yritysten pääomasijoittamista ja divestointia merkittävästi, erityisesti ei-välttämättömillä aloilla, yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi ja pääoman käytön tehokkuuden parantamiseksi. Nykyaikaiset hallintomallin uudistukset, taloudellinen läpinäkyvyys, tehostettu riippumaton tilintarkastus ja valtion johtotehtävien erottaminen yrityshallinnosta ovat myös kiireellisiä vaatimuksia.
Erityisesti julkisten tehtävien erottaminen voittoa tavoittelevista tavoitteista auttaa lisäämään taloudellisen toiminnan läpinäkyvyyttä ja siten arvioimaan liiketoiminnan suorituskykyä tarkasti. Tämän ohella markkinapohjaiset palkkausmekanismit, ammattitaitoisten johtajien palkkaaminen ja kokonaisvaltaisen digitaalisen muutoksen edistäminen parantavat toimintakykyä.
Pitkällä aikavälillä valtion omistamien yritysten on keskityttävä johtaviin rooleihin useilla strategisilla alueilla, kuten älykkäässä kaupunki-infrastruktuurissa, julkisessa liikenteessä, ympäristössä ja kaupunkidatassa. Samaan aikaan Hanoi voi hyödyntää asemaansa politiikan testauskeskuksena hiekkalaatikkomallien toteuttamiseksi, mikä edistää yhteyksiä valtion omistamien yritysten, yksityisen sektorin ja startup-ekosysteemin välillä.
Jos nämä ratkaisut toteutetaan kokonaisvaltaisesti, ne eivät ainoastaan poista olemassa olevia pullonkauloja, vaan myös antavat Hanoin valtion omistamalle yrityssektorille vauhtia resurssiensa tehokkaaseen hyödyntämiseen ja merkittävämpään panokseen pääkaupungin kestävän kasvun ja kehityksen edistämisessä.
Lähde: https://hanoimoi.vn/nghi-quyet-79-nq-tw-thay-doi-can-ban-tu-duy-ve-vai-role-of-state-economics-744466.html
![[Video] Auringonlasku Lap Anin laguunissa – missä aurinko laskee kalaverkkojen ylle](https://vphoto.vietnam.vn/thumb/1200x675/vietnam/resource/IMAGE/2026/05/31/1780192137701_beach-landscape-sea-water-nature-grass-745871-pxhere-com.jpeg)
Kommentti (0)