Dien Dun kylän kivisen ksylofonin vartijat.

Nykyajan elämän hälinän keskellä Dien Du -kiviksylofonin melodiat soivat edelleen pehmeästi, omistautuneiden käsityöläisten siirtäminä nuoremmalle sukupolvelle.

Kiviksylofonitiimin jäsenet osallistuivat Tuy Ducin etnisen sisäoppilaitoksen ja lukion oppilaiden opettamiseen harrastuksissa.

Hiljaa kiven äänen rytmiä säilyttäen.

Illan laskeutuessa Dien Dun kylän ylle, maanviljelijöiden saatua pellolla työnsä päätökseen, kuuluu kivisten ksylofonien kirkasta, maalaismaista ääntä. Äänet eivät ole kovia, mutta ne riittävät kiehtomaan kuulijan, kuin vuorten ja metsien sydämenlyönnit kaikuisivat takaisin.

Tämän soittimen säilyttäjien joukossa herra Dieu Gie (s. 1970) on erinomainen esimerkki. Hän ei syntynyt perinteiseen perheeseen eikä saanut virallista koulutusta nuoresta iästä lähtien, vaan hän tutustui kiviseen ksylofoniin suhteellisen myöhään, vuonna 2022. Hänen matkansa alkoi yksinkertaisesti katsomalla muiden esityksiä, sytyttämällä rakkauden sitä kohtaan, ja siitä lähtien hän opetti itse. "Opin, koska pidin sitä mielenkiintoisena. Aluksi se oli vaikeaa, mutta kuunneltuani toistuvasti totuin siihen, muistin rytmin ja äänet", herra Dieu Gie kertoi. Hänelle kivinen ksylofoni ei ole vain soitin, vaan osa hänen kansansa kulttuurimuistia.

Herra Dieu Gien mukaan kiviseen ksylofoniin tutustuminen ei ole liian vaikeaa; sen voi oppia soittamaan päivässä. Tasaisen rytmin ja tarkan sävelkorkeuden saavuttamiseksi oppijoiden on kuitenkin harjoiteltava sinnikkäästi ja pitkään. "Keskittyneisyys on avainasemassa. Soittaessasi kuuntele vain omaa ääntäsi. Jos kuulet muiden lähellä olevien ääniä, menetät helposti rytmin ja soitat vääriä nuotteja", hän jakoi kokemuksensa.

Koko Dien Dun kylässä on yli 10 ihmistä, jotka osaavat soittaa kivistä ksylofonia, mutta vain noin 3 heistä on todella taitavia soittajia. Rajallisten resurssien vuoksi kylässä on vain yhdet kiviset ksylofonit yhteiskäytössä. Siksi harjoittelutuokiot ovat sitäkin arvokkaampia. Aikuiset opettavat nuorempaa sukupolvea, tietävämmät ohjaavat vähemmän tietäviä, ja tällä tavoin soittimen ääni säilyy sinnikkyyden ja käsityötaitoa kohtaan tunnetun rakkauden ansiosta.

Saatat myös pitää tästä

Tarjoaa yli 200 miljoonaa Vietnamin dongia resursseina Tuy Ducin kunnan asukkaille Vihreän kesäkampanjan kautta.Ho Chi Minh Cityn teknillisen ja kasvatustieteellisen yliopiston vapaaehtoistiimi järjesti 28. heinäkuuta yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa nuorisoprojektin avajais- ja luovutusseremonian Tuy Ducin kunnassa Lam Dongin maakunnassa.

Lähetä ääni niin, ettei se haalistu.

Herra Dieu Gielle soittimen soittoperinteen säilyttäminen on vaikeaa, mutta sen varmistaminen, että nuorempi sukupolvi jatkaa perinnettä, on vielä haastavampaa. Siksi hänen suurin huolenaiheensa ei ole esitys tai tekniikka, vaan opettaminen.

Hänen tyttärensä Thi San on tällä hetkellä 11. luokan oppilas. Isä tutustutti hänet kiviseen ksylofoniin jo alakoulussa. Aluksi se oli vain kokeilua, ja vähitellen siitä kehittyi intohimo hänen edes huomaamattaan. "Pienenä se tuntui oudolta, mutta se kuulosti hyvältä, joten pidin siitä. Myöhemmin, kun opin lisää, soittimen ääni tuntui minusta hyvin erityiseltä, aivan kuin vuorten ja metsien ääni", Thi San kertoi. Varhaisen kokeilun ja luonnollisen lahjakkuuden ansiosta hän osaa nyt soittaa taitavasti kivisen ksylofonin kaikkia kolmea tahtia.

Herra Dieu Gien ilo ei ollut pelkästään siitä, että hänen poikansa osasi soittaa soitinta, vaan myös siitä, että hän ymmärsi ja rakasti kansansa kulttuuriarvoja. "Olen nyt vanha, ja tulevaisuudessa täytyy olla nuoria jatkamassa perinnettä. Koska poikani osaa soittaa, tunnen oloni hieman helpottuneeksi", hän sanoi silmissään itsevarmuus.

Soittimen opetus ei rajoitu perheisiin; se on levinnyt koko yhteisöön. Rouva Gờ Rếch (s. 1972) ja neiti Điểu Xoong (s. 1974)... ovat käsityöläistiimin jäseniä ja intohimoisesti omistautuneita kiviselle ksylofonille. Rouva Gờ Rếch jakoi: "Opin tuntemaan ja säilyttämään sen. Olen erittäin iloinen nähdessäni lasten alkavan osoittaa kiinnostusta. Toivon vain, että tulevaisuudessa useammat ihmiset oppivat soittamaan, jotta soittimen ääni ei katoa."

Dien Dun kylän kiviksylofonin käsityöläiset eivät ainoastaan ​​esiinny festivaaleilla, vaan tekevät myös yhteistyötä koulujen kanssa opettaakseen oppilaita. Nämä tunnit, joissa ei ole liitutauluja tai tuntisuunnitelmia, käytetään vain kivilaattoja ja kärsivällisyyttä, tarjoavat pysyvää arvoa. Tunnit pidetään yleensä vapaa-ajalla maataloustöiden päätyttyä. Vaikeuksista huolimatta yhä useammat nuoret osallistuvat ja oppivat jokaisen rytmin ja nuotin keinona ymmärtää juuriaan.

Saatat myös pitää tästä

Ky Yen -festivaalin kulttuurisen kauneuden säilyttäminen.Ky Yen -festivaali on Etelä-Vietnamin kansan pitkäaikainen uskonnollinen tapahtuma, joka luo yhteisöllisyyden ja kiintymyksen täyttämän kulttuuritilan, jossa ihmiset ilmaisevat toiveitaan kansallisesta rauhasta ja vauraudesta sekä suotuisasta säästä. Juhlallisten rituaalien ja etnisten ryhmien välisen kulttuurivaihdon avulla festivaalia säilytetään ja se siirtyy sukupolvelta toiselle pysyvänä kauneutena Etelä-Vietnamin kansojen hengellisessä elämässä.

Nykyaikana, jolloin monet perinteiset arvot ovat vaarassa kadota, Dien Dun kylän kivisen ksylofonin ääni kaikuu edelleen herra Dieu Gien, neiti Go Rechin ja nuorten, kuten Thi Sanin, ansiosta.

Lähde: https://baolamdong.vn/nhung-nguoi-giu-hon-dan-da-o-bon-ieng-u-435062.html