
Thu Bon -joen varrella maaseudulla asuvan Phan Thi Han aamut alkavat kukon kieunalla ja greipin eteerisen öljyn tuoksulla. Yli neljän vuoden ajan hänen työnsä on pyörinyt greipin ympärillä, jota käytetään eteerisen öljyn tislaamiseen, fermentoituun greippimehuun, greippiviiniin ja moniin muihin Phong Nguyenin maatalousosuuskunnan tuotteisiin, jossa hän toimii johtajana.
Harva kuvittelisi, että tämä tuhansia pomeloita ketterästi lajitteleva nuori nainen asui aikoinaan monta vuotta vilkkaalla Saigonilla. Tuolloin hän työskenteli kirjanpitäjänä yksityisessä yrityksessä, kulki aamuisin töihin ja palasi iltaisin uupuneena pieneen vuokrahuoneeseensa. Hänen palkkansa ei ollut pieni, mutta uupumuksen ja yksinäisyyden tunteet voimistuivat. "Oli päiviä, jolloin lopetin työt myöhään, ja halusin vain maata hiljaa huoneessani. Aloin miettiä, mitä varten oikein elän", rouva Ha muisteli.
Rouva Han päätös palata kotikaupunkiinsa yllätti hänen perheensä. Ystävät harmittelivat vakaan työpaikan menetystä kaupungissa. Mutta hänelle kotikaupunki avasi toisen oven: läheisyyden vanhempiinsa, lastensa kasvun seuraamisen luonnon ympäröimänä ja sen tekemisen, mitä hän todella halusi. Hän kertoi, että vuonna 2022, palattuaan kotiin, paikallinen alue toteutti ohjelmaa, jolla kunnostettiin tuottamattomia hedelmätarhoja pomeloiden viljelyä varten. Niinpä hän päätti perustaa osuuskunnan ostaakseen pomeloja Nong Sonin, Dai Locin ja Tien Phuocin alueilta tuotantoa varten. Joka vuosi osuuskunta ostaa noin 3–4 tonnia pomeloja paikallisilta asukkailta jalostettavaksi erilaisiksi tuotteiksi. Tärkeimmät markkina-alueet ovat tällä hetkellä Da Nang, Hanoi ja Ho Chi Minh City sosiaalisen median ja verkkokaupan kautta.
Myös Duy Xuyenin kunnasta kotoisin oleva Pham Thi Duy My on yksi niistä nuorista, jotka ovat löytäneet itselleen tämän elämäntavan. Muutama vuosi sitten hän perusti Duy Oanhin vihreän maatalouden osuuskunnan, joka on erikoistunut ruskean riisiteen, viljajauhojen, ruskean riisijauhon, ruskean riisikakkujen, ruskean riisin patukoiden ja merilevän tuotantoon. Osuuskunta toimittaa vuosittain markkinoille noin 5 tonnia tuotteita, mikä tuottaa yli 1,5 miljardin Vietnamin dongin tuloja. Merkillepantavaa on, että vuonna 2025 Duy Oanhin kuivatut lootuksensiemenet sekä centella- ja mungpapujauhetuotteet saavuttivat OCOP:n 4 tähden statuksen.
Osuuskunta tekee tällä hetkellä yhteistyötä paikallisten maanviljelijöiden kanssa kehittääkseen riisin, seesamin, lootuksen ja papujen raaka-ainealueita, mikä luo työpaikkoja monille työntekijöille hänen kotikaupungissaan. Rouva Mylle arvokasta ei ole vain tulot tai tilaukset kaikkialta, vaan tunne siitä, että asuu ja työskentelee aivan kotikaupungissaan. Hän jakoi: "Kotikaupungissani voin mennä aamulla pelloille tarkistamaan raaka-aineita, syödä lounasta perheeni kanssa ja sitten mennä tehtaalle töihin iltapäivällä. Elämä ei ole liian hektistä, mutta jokainen päivä tuntuu merkitykselliseltä."
Rouva Myn mukaan monet ihmiset ajattelivat ennen, että maaseudulla oli vähän kehitysmahdollisuuksia, mutta kun hän alkoi työskennellä paikallisten maataloustuotteiden parissa ja myydä niitä sosiaalisen median kautta, hän ymmärsi, että maaseutualueet ovat nyt erilaisia. Nuoret voivat edelleen tehdä liiketoimintaa, olla yhteydessä asiakkaisiin kaikkialla ja samalla ylläpitää elämäntapaa lähellä perhettä ja luontoa. Nämä asiat ovat tehneet hänen elämästään täyteläisempää.
Monilla Da Nangin maaseutualueilla yhä useammat nuoret palaavat aloittamaan uuden elämän. Heidän joukossaan on monia, jotka aikoinaan joutuivat vuosia työskentelemään "676-kaavan" mukaan, mikä tarkoitti kotoa lähtöä aamukello 6 ja paluuta iltakello 19 kuutena päivänä viikossa, vain tajutakseen uhraavansa liikaa arjen askareisiin. He palaavat kotikaupunkeihinsa ja löytävät onnen joskus pelkästään iltapäivän kävelyllä pelloilla tai aterialla rakkaiden kanssa.
Ehkäpä juuri siksi yhä useammat nuoret alkavat tarkastella kotikaupunkejaan eri näkökulmasta. Kun ennen kotikaupunki oli paikka, josta heidän oli lähdettävä paremman tulevaisuuden perässä, nyt maaseudusta on tullut tila, jossa he voivat valita hitaamman mutta laadukkaamman elämäntavan. Ja mikä tärkeintä, monille nuorille kotiinpaluu ei ole enää viimeinen keino, vaan paikka, jossa he todella näkevät tulevaisuutensa ja löytävät rauhan.
Lähde: https://baodanang.vn/o-que-co-gi-vui-3338768.html








Kommentti (0)