| Maahanmuuttajat huutavat apua, koska heidän veneensä ei pysty jatkamaan matkaansa. (Lähde: AFP) |
Sota, konfliktit, ankarat elinolosuhteet ja toivo paremmasta elämästä ajavat laittomia siirtolaisia Marokosta, Algeriasta, Libyasta, Tunisiasta, Serbiasta, Syyriasta, Afganistanista, Pakistanista, Intiasta ja monista muista maista vaarantamaan henkensä ylittämään meren päästäkseen Eurooppaan.
Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston (Frontex) tilastojen mukaan pelkästään vuonna 2022 Euroopan maihin saapui 330 000 "paperitonta maahanmuuttajaa", mikä on ennätysmäärä sitten vuoden 2016.
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) tietojen mukaan laittomien maahanmuuttajien virta Eurooppaan jatkoi kasvuaan vuoden 2023 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, ja Italiaan saapui yli 20 000 ihmistä, mikä on kolminkertainen kasvu verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2022.
Samaan aikaan Yhdistyneen kuningaskunnan luvut osoittavat maahan tulleiden määrän kasvaneen jyrkästi, ylittäen 45 700. Suurin osa näistä laittomista siirtolaisista kuitenkin karkotetaan takaisin lähtömaahansa. Vain hyvin pieni osa on onnekas ja voi elää pakolaisleireillä humanitaarisista tai poliittisista syistä.
Uusia tragediaa
UNHCR:n tilastojen mukaan siitä lähtien, kun järjestö aloitti Missing Migrants Projectin toteuttamisen ja tiedonkeruun vuosina 2014–2022, 51 194 ihmistä on kuollut yrittäessään päästä Eurooppaan. Rekisteröidyistä 30 000 oli kansallisuudeltaan tuntemattomia, 9 000 oli kotoisin Afrikan maista, 6 500 Aasian maista ja yli 3 000 Amerikan maista.
Pelkästään vuonna 2022 veneonnettomuudet Välimerellä, lähimmällä Afrikan ja Euroopan yhdistävällä reitillä, vaativat 25 104 ihmisen hengen. Nämä siirtolaiset pyrkivät pääasiassa Isoon-Britanniaan, Italiaan ja Espanjaan. Länsi- ja Pohjois-Afrikasta tulleet siirtolaiset ylittivät jopa Länsi-Afrikan ja Atlantin alueen Kanariansaarille ja sieltä muihin Euroopan maihin. Vuonna 2022 ja vuoden 2023 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tällä reitillä kirjattiin myös 1 600 kuolemantapausta, kun vuoden 2021 jälkeen uhreja on yhteensä 2 947.
Edellä mainittujen kahden reitin lisäksi Turkin ja Kreikan välisen rajan ylittävien laittomien siirtolaisten määrä on myös epätavallisen suuri. UNHCR:n vuoden 2022 tiedot osoittavat, että yli 1 000 ihmistä on menettänyt henkensä yrittäessään päästä Eurooppaan tätä reittiä pitkin. Saharan autiomaan ylittäminen EU:hun on toinen laittomien siirtolaisten "kuolemanreitti". UNHCR:n raportin mukaan vuodesta 2014 lähtien tällä Saharan ylittävällä reitillä on kuollut 5 620 ihmistä. Suurin osa heistä on afgaanipakolaisia ja Länsi- ja Etelä-Aasiasta tulleita siirtolaisia.
Muuttoliikkeen jatkaessa kasvuaan myös kuolonuhrien määrä kasvaa. Silti laittomat siirtolaiset jatkavat epäröimättä virtaamista Eurooppaan paremman elämän toivossa. Tragedioita merellä ja maarajoilla tapahtuu edelleen. Frontexin mukaan pelkästään Välimerellä vuoden 2023 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tapahtuneet haaksirikot vaativat satojen ihmisten hengen ja kymmeniä katosi.
Viimeksi, 26. helmikuuta, Turkista lähtenyt vene, joka kuljetti Afganistanista, Iranista ja muista maista tulevia siirtolaisia, upposi Itä-Calabrian rannikolla Italiassa. Ainakin 64 ihmistä kuoli ja kymmeniä on kateissa. 8. huhtikuuta 20 ihmistä katosi, kun heidän ilmatäytteinen kumiveneensä upposi Tunisian rannikolla osuttuaan riuttaan. 9. huhtikuuta Libyasta lähtenyt vene, jossa oli 400 ihmistä, sai moottorihäiriön ja ajelehti Kreikan ja Maltan välisillä vesillä. Sitten, 12. huhtikuuta, Tunisian rannikkovartiosto löysi 10 ruumista ja pelasti 72 ihmistä, kun taas 30 on edelleen kateissa. Ennen tätä siirtolaisvene kaatui Tunisian rannikolla surmaten ainakin 27 ihmistä...
Ratkaisu tähän hämmentävään ongelmaan?
Laittoman maahanmuuton lisääntyminen on merkittävä haaste, joka vaatii tehokkaita toimia ja yhtenäistä ääntä Euroopan mailta.
YK:n pääsihteeri António Guterres kehotti kansainvälisenä siirtolaisten päivänä 18. joulukuuta maailmaa "tekemään kaiken mahdollisen" siirtolaisten ihmishenkien menetysten estämiseksi pitäen tätä humanitaarisena välttämättömyytenä, moraalisena ja oikeudellisena velvollisuutena. Guterres totesi, että noin 280 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti on lähtenyt maistaan etsimään parempia mahdollisuuksia ja elämää, ja korosti, että valtaosa turvallisesti ja järjestäytyneesti muuttaneista edistää talouskasvua ja lisää ymmärrystä.
YK:n pääsihteerin näkemyksen jakaen myös Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) pääjohtaja Antonio Vitorino totesi, että siirtolaiset ovat kehityksen ja edistyksen perusta. IOM:n johtaja vaati siirtolaisuuden politisoinnin sekä siirtolaisiin kohdistuvien jakavan ja vihamielisen aseman lopettamista.
Äskettäisessä konferenssissa monet EU-jäsenet kannattivat taakanjakomekanismin perustamista, joka perustuisi periaatteeseen, jonka mukaan jäsenvaltiot ottavat vapaaehtoisesti vastaan tietyn määrän maahanmuuttajia, kun taas niiden, jotka eivät ota, on osallistuttava taloudellisesti, kuten Ranska ja Italia ovat ehdottaneet. Nykytilanne osoittaa kuitenkin, että tämä mekanismi ei ole riittävän sitova tilanteen parantamiseksi. EU-johtajat sopivat tiukempien säännösten soveltamisesta maahanmuuton valvontaan, mikä mahdollistaisi hylättyjen turvapaikkahakemusten karkottamisen. Jäsenmaa voisi käyttää toisen jäsenmaan tuomioistuimen päätöstä laittomien maahanmuuttajien karkottamiseen takaisin lähtömaahansa. EU-johtajat vaativat myös jäsenmaiden uusia maksuosuuksia, yhteisten rahastojen perustamista maahanmuuttajien tukemiseksi sekä rajavalvonnan, infrastruktuurin ja valvontakyvyn vahvistamista.
Erimielisyys
Jotkut EU-maat eivät kuitenkaan vieläkään tue "vapaaehtoisen jakamisen ja osallistumisen" suunnitelmaa, jonka tavoitteena on jakaa 10 000 pakolaista vuosittain kaikkiin jäsenvaltioihin. Ranska ja Italia ovat innokkaimpien kannattajien joukossa. Itävallan sisäministeri Gerhard Karner vastusti sitä jyrkästi ja väitti, että se "antaa väärän signaalin ihmiskauppajengeille". Alankomaat ilmoitti myös, ettei se ottaisi vastaan turvapaikanhakijoita ehdotuksen nojalla. Samaan aikaan maat, kuten Unkari ja Puola, ovat pitkään vastustaneet kaikkia pakollisten uudelleensijoittamismekanismeja. Monet EU-maat kannattavat tiukempaa lähestymistapaa turvapaikkapolitiikkaan. Jotkut maat, mukaan lukien Saksa, joka on vahvasti riippuvainen siirtotyövoimasta, ovat kuitenkin huolissaan siirtolaisista saatavista hyödyistä ja kieltäytyvät rakentamasta jäykkiä esteitä. Saksa ei halua painostaa siirtolaisia vastaanottavia maita peruuttamalla kehitysapua tai viisumeita.
Italian pääministeri Giorgia Meloni kehotti EU-johtajia ryhtymään enemmän toimiin ja toisti, että "vastuu maahanmuuttajien tukemisesta on yhteinen vastuu", kun taas Ranskan sisäministeri Gérald Darmanin pahoitteli sitä, ettei Italia ollut toiminut vastuullisena eurooppalaisena kansakuntana. Hän totesi, että "muuttovirtojen hallinta on yhteinen ongelma, joka vaikuttaa meihin kaikkiin ja vaatii johdonmukaisen ratkaisun kaikkialla Euroopassa".
Britannian pääministeri Rishi Sunak sopi 10. maaliskuuta Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa käydyssä tapaamisessa yhteistyön vahvistamisesta ihmiskaupan torjumiseksi Englannin kanaalin yli, neljä metriä korkean aidan rakentamisesta ja 91 miljoonan euron lisärahoituksesta Ranskalle poliisin tuen lisäämiseksi Ranskan rannoilla. Vastineeksi Britannian poliisille myönnetään pääsy Ranskan siirtolaisten valvontakeskuksiin.
Euroopan komission tiedottaja Anitta Hipper myönsi: ”Maahanmuutto on haaste Euroopalle, ja siihen on puututtava yhdessä.” Sara Prestianni, ihmisoikeusaktivisti EuroMed Rightsista, arvioi: ”Tällä hetkellä Euroopan maahanmuuttopolitiikka on ulospäinsuuntautuneempaa, ja siinä on enemmän vipuvaikutusta ja ehdollista lähestymistapaa. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan pikemminkin osa ongelmaa. Viimeaikainen tragedia nostaa entisestään hälytyskelloja ja osoittaa, että ainoa ratkaisu estää laittomia maahanmuuttajia vaarantamasta henkeään on avata heille laillisia väyliä EU:hun ja että EU omaksuu asianmukaisemman, inhimillisemmän ja vastuullisemman lähestymistavan.”
[mainos_2]
Lähde








Kommentti (0)