
Afrikka edistää itsenäisempää turvallisuusmekanismia, jonka avulla se voi ratkaista mantereen ongelmat itsenäisesti.
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous on hyväksynyt 5,38 miljardin dollarin budjetin rauhanturvaoperaatioille tilikaudelle 2025–2026, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. YK varoittaa, että hyväksytyn budjetin ja todellisten tulojen välinen kuilu pahentaa likviditeettipulaa ja pakottaa operaatiot leikkaamaan menoja ja ottamaan käyttöön hätäaputoimia.
Merkillepantavaa on, että Yhdysvallat on tällä hetkellä virallisten määrärahojen mukaan suurin rauhanturvaamisbudjettien maksaja, mutta sillä on myös noin 1,8 miljardia dollaria velkaa tällä alueella. Lisäksi jäsenvaltioiden hitaat maksuosuudet, erityisesti pakolliset maksuosuudet, vaikuttavat suoraan operaatioiden kykyyn ylläpitää läsnäoloa, tarjota logistista tukea ja suojella siviilejä. Tämä tilanne vaikuttaa merkittävästi Afrikkaan, joka on vahvasti riippuvainen YK:n ja kansainvälisten rauhanturvaoperaatioiden tukemasta mantereesta.
Turvallisuuden varmistaminen on yksi Afrikan suurimmista haasteista, sillä monista mantereen alueista on tullut ääriryhmien tukikohtia. Afrikan sarven alue, johon kuuluvat Etiopia, Somalia, Eritrea ja Djibouti, on pitkään ollut geopoliittinen keskus, jossa on rajakiistoja, vesivarojen saatavuutta ja ääriryhmien nousua, mikä on aiheuttanut epävakautta ja uhannut suoraan ruokaturvaa ja miljoonien ihmisten toimeentuloa.
Maailmanlaajuisen terrorismin keskuksen uskotaan myös siirtyneen Lähi-idästä Länsi-Afrikkaan ja Sahelin alueelle, jotka muodostavat nyt vähintään 47–59 % kaikista maailmanlaajuisista terrori-iskuista. Terrori-iskut ovat lisääntyneet lähes 12,7-kertaisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Terrorismin ohella myös merirosvous Guineanlahdella ja ihmiskauppa heikentävät yhteisöjen selviytymiskykyä.
Erimielisyydet, epäluottamus ja rajallinen tiedonjako ovat haitanneet Afrikan alueiden kykyä ratkaista yhdessä polttavia kysymyksiä, mikä heikentää yhdentymisen taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Lisäksi ulkoinen puuttuminen pahentaa turvallisuuskriisejä Afrikassa.
Taloudelliset resurssit, aseet, ammukset ja jopa Afrikan ulkopuolelta tulevat taistelijat pitkittävät konflikteja monissa paikoissa, kuten Sahelissa, Sudanissa, Afrikan sarvessa ja Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa. Afrikan unionin (AU) komission puheenjohtaja väittää, että tämä väliintulo häiritsee sovinto- ja konfliktinratkaisupyrkimyksiä ja pakottaa AU:n ja Yhdistyneet Kansakunnat lisäämään resursseja tilanteen hallitsemiseksi.
Yhä monimutkaisemman turvallisuusympäristön myötä Afrikan rauhanturvaamis- ja rauhantuen mallien uudelleenmuotoilun odotetaan pysyvän tärkeänä aiheena poliittisissa keskusteluissa, mikä pakottaa Afrikan maat ja alueelliset instituutiot harkitsemaan turvallisuusmallejaan uudelleen tulevana aikana. AU tunnustaa tarpeen ottaa johtava rooli mantereen rauhanprosesseissa "afrikkalaisten ratkaisujen afrikkalaisiin ongelmiin" -periaatteen mukaisesti. AU pyrkii vahvistamaan AU:n rauhanrahastoa, joka on virallinen rahoitusväline mantereen rauhan- ja turvallisuustoimille.
Virasto totesi, että rahaston salkku ylittää nyt 400 miljoonaa dollaria. Nykytilanteessa asiantuntijat uskovat, että Afrikan on edistettävä omavaraisempia turvallisuusmekanismeja, mutta vältettävä yhden riippuvuuden muodon korvaamista toisella. Haasteena ei ole ainoastaan lisärahoituksen löytäminen, vaan myös sellaisten turvallisuusmekanismien rakentaminen, jotka soveltuvat paremmin Afrikan konfliktien realiteetteihin, ovat vastuullisempia ja kykenevät koordinoimaan kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla.
Lähde: https://nhandan.vn/thuc-day-co-che-an-ninh-kha-nang-tu-chu-post971974.html







