Menneiden aikojen kuu…

Muistot tulvivat mieleeni yhtä elävinä kuin olisi ollut vasta viime yö, kun olin kymmenvuotias tyttö ja anelin veljeäni viemään minut pyydystämään tulikärpäsiä lasipurkkiin valaisemaan taianomaisen maailman . Näin itseni äitini kanssa kylvämässä riisiä kuunvalossa, viileän tuulen hyväillessä hänen väsynyttä selkäänsä ja omaa pientä, herkkää selkääni. Kesäaurinko paistoi niin voimakkaasti, että pelloille ei voinut mennä aikaisin päivällä, joten kyläni ihmiset käyttivät kuunvaloa hyväkseen istuttaakseen riisiä, korjatakseen maapähkinöitä ja kastellakseen peltoja näin.

Muistieni mukaan menneiden aikojen kuu paistoi kirkkaasti valaisten kaiken maailmassa. Kuu virtasi pitkiä maaseudun teitä pitkin, eivätkä puissa olevat linnut olleet vielä nukkuneet. Kuu valaisi kylän pihoja: isoäiti istui pureskellen betelpähkinöitä, lapset leikkivät hyppynarua, ruutuja, marmorikuulia ja ajoivat iilimatoja... Äiti pilkkoi vihanneksia sioille, ja isä siemaili teetä naapureiden kanssa.

Tuo rauhallinen maisema öljylamppujen lepattavassa valossa sai lapsuutemme maailman kimaltelemaan. Näin niin monia kauneimpia unia kuunvalossa, keinuvan riippumaton vieressä, kun isoäitini lauloi tuutulauluja ja satuja. Bambulehdossa istuva valkoinen haikara heräsi lasten itkuun, räpytteli nopeasti siipiään ja lensi hiljaisen joen yli, kaipaten yöllä syötävää...

Saatat myös pitää tästä

Nuorten unelma omistusasunnosta: Tukea sosiaalisen asuntotuotannon politiikasta.Uran luomisen kiireen keskellä unelma omistusasunnosta on edelleen monille nuorille palava halu. Kiinteistömarkkinoiden epävakaiden vaihteluiden ja kasvavien tulojen paineiden vuoksi tuo unelma tuntuu kuitenkin joskus kaukaiselta. Nyt alle 35-vuotiaille nuorille tarkoitettujen sosiaalisen asuntotuotannon lainojen etuoikeutettujen luottopakettien käyttöönotto on vakiinnuttamassa pohjaa ja tekee nuoremman sukupolven unelmasta omistusasunnosta totta.

Monet ihmiset ovat kysyneet minulta saman kysymyksen: "Miksi kuu ei ole enää yhtä kirkas kuin ennen?" Johtuuko se siitä, että kuu liikkuu kauemmas Maasta kiihtyvyyden lain vuoksi? Vai johtuuko se siitä, että katuvalojen ja sähkölamppujen valo peittää nyt kuunvalon? Tiedän vain, että vanhetessani kaikki muuttui vähitellen.

Vanhukset kuolivat yksi kerrallaan jättäen jälkeensä kuihtuneita betelpähkinöitä, lehmusta, joka ei enää tuoksunut kenenkään huulilla, ja yksinään seisovan betelköynnöksen puutarhan laidalla. Isoäitini lähti ja vei sadut mukanaan taivaaseen. Nykyajan lapset ovat jossain määrin menettäneet uskonsa keijuihin ja hyväntahtoisiin henkiin, toisin kuin me kauan sitten. Tämä johtuu siitä, että elämän kiireen vuoksi ei ole enää ihmisiä, jotka kertoisivat heille satuja etäisillä, mietteliäillä silmillään, ystävällisillä, epäitsekkäillä sydämillään, jotka ennen uskoivat hyvyyteen. Uskon edelleen, että isoäitini kertomista saduista tuli taianomaisia lumoavan kuunvalon ansiosta.

Kuulen jonkun kutsuvan nimeäni kuunvalossa. Lapsuudenystäväni ovat nyt kaukana vilkkaassa, kiireisessä kaupungissa. Kaipaan siemailla kupillista jasmiiniteetä, joka on täynnä kuunvaloa ajalta, jolloin vanhempieni hiukset olivat vielä mustat. Kaipaan mukavasti maata pinnasängyllä isoäitini viuhtomana ja kuunnella hänen tuutulaulujaan haikaroista ja haikaroista. Oli aikoja, jolloin kaipaus sai minut itkemään ja huudahtamaan: "Mummo, älä mene! Anna satujen vielä olla leposijalla! Kansanlaulut ovat kiitollisuudenvelassa menneiden aikojen betelpähkinälle! Lähdit, mutta jätät jälkeesi tähdet odottamaan minua..."

Saatat myös pitää tästä

Sosiaalinen asuntotuotanto - Kun politiikat vähitellen vastaavat todellisiin tarpeisiin.Jatkuvasti nousevien liikeasuntojen hintojen keskellä unelma omistusasunnosta on edelleen kaukana pienituloisilta. Vahvan tukipolitiikan ansiosta sosiaalinen asuntotuotanto on kuitenkin vähitellen nousemassa varteenotettavaksi ratkaisuksi, vaikka monia pullonkauloja on vielä ratkaistava.

Lähde: https://baoquangnam.vn/trang-cua-ngay-xua-3157197.html