Huthi-kapinallisten hyökkäysten ja länsimaiden vastatoimien aiheuttamien Punaisenmeren jännitteiden jatkuessa HSBC:n Global Research -osasto on julkaissut raportin, jossa analysoidaan Punaisenmeren geopoliittisten jännitteiden vaikutusta ASEAN-kauppaan.
Ensi silmäyksellä Punaisenmeren häiriöt näyttävät olevan uhka Kaakkois-Aasian talouksille , jotka odottavat maailmankaupan elpymistä, HSBC:n raportin "ASEAN Perspectives: Red Sea, Red Alert?" mukaan.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole välitön "punainen hälytys" ASEAN-kaupan kannalta, sillä blokin tuonti- ja vientitoiminta Euroopan ja Lähi-idän kanssa on myös suhteellisen rajallista, raportissa todetaan. Siinä todetaan, että tietyt tuotteet, kuten Vietnamista tulevat tekstiilit ja jalkineet sekä Thaimaasta tuleva autojen vienti, saattavat olla haavoittuvampia kuin toiset.
Lisäksi HSBC:n asiantuntijat korostivat tarvetta pitää silmällä inflaatiota, joka vaihtelee helposti öljyn hinnan liikkeiden mukana. Isossa-Britanniassa toimivan monikansallisen finanssiryhmän analyysin mukaan ASEAN on erityisen altis öljyn maailmanmarkkinahintojen vaikutuksille.
"Vaikka kauppa Lähi-idän kanssa on rajallista, yksi ratkaisevan tärkeä hyödyke, jota ei voida sivuuttaa, on öljy. Indonesiaa lukuun ottamatta muut ASEAN-maat tuovat vähintään 50 % raakaöljystään Lähi-idästä", HSBC:n raportissa todettiin.
”Voimme kuitenkin rauhoittua tarkastelemalla viejämaita koskevia tietoja tarkemmin: noin 70 % ASEANin Lähi-idän öljyntuonnista on peräisin Hormuzinsalmesta, jossa kauppavirrat pysyvät keskeytymättöminä. Vaikka loput 30 % tuodaan Saudi-Arabiasta, monet öljynkuljetusalukset ovat ohjanneet reittinsä pois Punaiseltamereltä. Tähän mennessä ei ole havaittu konkreettisia vaikutuksia öljyn maailmanmarkkinahintoihin”, raportissa lisättiin.
Punaisenmeren konfliktin kestoon liittyvän epävarmuuden vuoksi HSBC kehottaa Kaakkois-Aasian maita seuraamaan tilannetta tarkasti, koska energian hinnannousua ei voida sivuuttaa.
”ASEAN on viime kädessä erityisen altis öljyn maailmanmarkkinoille. On syytä muistaa, että suurimmassa osassa aluetta energian hinta nousi jyrkästi vuonna 2022, mikä sai keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa melko aggressiivisesti”, raportissa todetaan. ”Vaikka energiakriisin toistumisesta ei ole vielä riittävästi syytä huoleen, tilanteen kehittymisen huolellinen seuranta on välttämätöntä, varsinkin kun keskuspankit valmistautuvat rahapolitiikan keventämisen aikaan inflaation hellittämisen ansiosta.”
Kaupan osalta HSBC neuvoo raportissaan Vietnamia kiinnittämään huomiota tekstiilien ja jalkineiden vientiin Eurooppaan.
HSBC:n mukaan, vaikka Yhdysvallat on tämän Vietnamista tulevan tuotteen suurin tuoja, myös Euroopan 20 prosentin markkinaosuus on merkittävä. Punaisenmeren häiriöt eivät ole vaikuttaneet näihin Eurooppaan suuntautuviin toimituksiin, mistä on osoituksena 30 prosentin kasvu tammikuussa edellisvuodesta. Raportissa todetaan kuitenkin, että kauppajärjestöt varoittavat myös kasvavista vaikeuksista saada tilauksia vuoden 2024 toiselta neljännekseltä alkaen, jos jännitteet jatkuvat.
"Itse asiassa jotkut vientiyritykset ovat etsineet vaihtoehtoisia kuljetusratkaisuja, kun yhä useammat varustamoyhtiöt siirtyvät lentorahtiin varmistaakseen tilaa. Tämä on johtanut lentorahdin määrän kasvuun Vietnamin ja Euroopan välisellä reitillä tammikuussa, jopa yli 6 prosentin, mikä oli vuoden 2023 huipputaso", HSBC totesi.
HSBC:n raportin mukaan Punaisenmeren konfliktin vaikutus ASEAN-maiden maatalousvientiin yleensä ja erityisesti Vietnamiin on ollut rajallinen, samoin kuin tekstiilien ja jalkineiden vientiin.
Kahdesta suurimmasta maataloustuotteiden viejämaasta Vietnam (17 %:n markkinaosuus) ja Thaimaa (13 %:n markkinaosuus) eivät vie paljoakaan EU:hun tai Lähi-itään. Pankin raportin mukaan noin 60–70 % niiden maatalousviennistä menee aasialaisille asiakkaille. Tämä pätee erityisesti välttämättömiin hyödykkeisiin, kuten riisiin, jonka tuonnista 50–80 % tulee Vietnamista ja Thaimaasta.
HSBC kuitenkin antaa ymmärtää, että muut tuotteet saattavat olla haavoittuvampia. Esimerkiksi lähes 50 % Vietnamin kahvinviennistä menee Eurooppaan. Onneksi Kiinan viimeaikainen kysyntä monille vietnamilaisille maataloustuotteille saattaa kuitenkin enemmän kuin kompensoida mahdolliset kaupan häiriöt .
Minh Duc
[mainos_2]
Lähde






