
Ympäristö uusien kehitysvaatimusten kontekstissa.
Teollistumisen, kaupungistumisen ja yhä syvemmän kansainvälisen integraation myötä ympäristöongelmilla on yhä suorempi vaikutus moniin sosioekonomisen elämän osa-alueisiin, mikä asettaa uusia vaatimuksia maan kehitysprosessille.
Ilman saastuminen joissakin suurissa kaupungeissa, vesivarojen ehtyminen, jätehuoltopaine, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja yhä ilmeisemmät ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ainoastaan vaikuta elinympäristöön, vaan myös suoraan kansanterveyteen, tuotantoon ja liiketoimintaan sekä kasvun laatuun.
Maatalous- ja ympäristöministeriön raportti, jossa esitetään yhteenveto 12 vuoden ajalta päätöslauselman nro 24-NQ/TW täytäntöönpanosta, osoittaa, että puolueen ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat politiikat ovat osaltaan parantaneet kasvun laatua ja vahvistaneet kykyä sopeutua luonnonkatastrofeihin, ilmastonmuutokseen ja ulkoisiin vaihteluihin. Samaan aikaan käytännön kokemus edellyttää myös instituutioiden, politiikkojen ja johtamismenetelmien jatkuvaa parantamista yhä monimutkaisempiin haasteisiin vastaamiseksi.
Tämä henki heijastuu johdonmukaisesti puolueen asiakirjoissa, erityisesti 13. kansalliskongressin päätöslauselmassa, jossa korostetaan elinympäristön ja ihmisten terveyden suojelun priorisointia sekä vihreän ja kiertotalouden kehittämistä ympäristöystävällisesti. Tämä toimii sekä ohjenuorana että edellytyksenä nykyaikaisen, kestävään kehitykseen ja sopeutumiseen kykenevän talouden rakentamiselle.
Vietnamin ympäristöön liittyvää institutionaalista, poliittista ja oikeudellista järjestelmää on tällä hetkellä vähitellen parannettu. Vuoden 2020 ympäristönsuojelulaki merkitsee merkittävää muutosta ympäristöasioiden hallinta-ajattelussa kohti ennaltaehkäisyä, riskienhallintaa, kiertotalouden edistämistä, tuottajavastuun laajentamista ja nykyaikaisten hallintatyökalujen, kuten kasvihuonekaasuinventaarioiden, hiilimarkkinoiden ja päästöjen hallintamekanismien, asteittaista muodostamista.
Luonnos hallitukselle laista, jolla muutetaan ja täydennetään useita ympäristönsuojelulain pykäliä sekä vihreää siirtymää, digitaalista muutosta, kiertotaloutta ja nettonollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä koskevaa sitoumusta, osoittaa edelleen, että vihreän kehityksen institutionaalinen perusta on yhä täydellisempi. Vielä tärkeämpää on kuitenkin jo annettujen politiikkojen tehokas täytäntöönpano ja sen varmistaminen, että lainsäädännöllisiä määräyksiä todella sovelletaan.
Keskuskomitean päätöslauselmaluonnoksessa ympäristönsuojelusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta uudella aikakaudella tuotiin myös esiin useita rajoituksia, jotka on voitettava, kuten edelleen vahvasti ennakkotarkastuksiin perustuva hallintamenetelmä, alue- ja vesistöaluekohtaisten kokonaispäästökuormien tehoton valvonta, pirstaloituneet ympäristötiedot sekä käytännön vaatimuksia vastaamaton sektorien ja alueiden välinen koordinointi.
Nämä arvioinnit osoittavat siirtymistä saasteiden torjunnasta saasteiden ehkäisyyn; projektipohjaisesta johtamisesta alueelliseen, valuma-alue- ja ekosysteemipohjaiseen johtamiseen; ja perinteisestä hallinnollisesta johtamisesta datalähtöiseen hallintoon, tieteeseen ja teknologiaan sekä taloudellisiin työkaluihin. Vielä tärkeämpää on, että ympäristönsuojelu on integroitava suunnittelu-, investointi-, tuotanto- ja kulutusprosesseihin sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään uusien ongelmien ratkaisemiseen. Tämä on myös edellytys talouskasvun tavoitteiden yhteensovittamiselle pitkän aikavälin kestävän kehityksen vaatimusten kanssa.
Yritysten ja yhteisöjen voiman vapauttaminen.
Vihreässä siirtymäprosessissa sekä yritykset että kansalaiset ovat sekä hyötyjiä että muutoksen välittömiä ajureita.
Yrityksille vihreästä muutoksesta on vähitellen tulossa olennainen vaatimus. Ympäristöstandardien tullessa yhä enemmän osaksi kansainvälistä kauppaa ja investointeja, mekanismit, kuten Euroopan unionin CBAM, ESG-standardit ja toimitusketjun päästöjen läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset, luovat syvällisiä muutoksia tuotannossa ja liiketoiminnassa. Resurssitehokkuuden parantaminen, energiansäästö, teknologian innovointi ja päästöjen vähentäminen paitsi auttavat yrityksiä täyttämään yhteiskuntavastuunsa, myös parantavat niiden kilpailukykyä ja markkinoillepääsyä. Yritysten ohella yhteisöllä on ratkaiseva rooli. Jätteiden lajittelusta lähteellä, energiansäästöstä ja kertakäyttömuovien käytön rajoittamisesta ympäristöystävällisten tuotteiden valintaan, jokainen pieni teko voi edistää merkittävää muutosta.
Tässä yhteydessä kesäkuussa 2026 järjestettävä kansallinen ympäristö- ja ilmastofoorumi 2026 tarjoaa foorumin politiikan vaihdolle ja kokemusten jakamiselle sekä tilaisuuden tarkastella aiempaa edistystä, tunnistaa uusia vaatimuksia ja edistää toimia tulevalla kaudella. Foorumi järjestetään aikana, jolloin Vietnam tekee yhteenvetoa 12 vuotta päätöslauselman nro 24-NQ/TW täytäntöönpanosta, valmistautuu antamaan uuden keskuskomitean päätöslauselman ympäristönsuojelusta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä samanaikaisesti tutkii muutoksia ja lisäyksiä ympäristönsuojelulakiin maan kehitysvaatimusten täyttämiseksi uudessa vaiheessa.
Foorumin suurin merkitys ei ole ainoastaan sen poliittisissa suosituksissa ja asiantuntijakeskusteluissa, vaan myös sen kyvyssä rakentaa konsensusta ja yhdistää valtion virastoja, tiedemiehiä, yritysmaailmaa ja yleisöä työskentelemään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jälkikäteen katsottuna voidaan todeta, että Vietnam on saavuttanut monia merkittäviä tuloksia instituutioiden parantamisessa ja ympäristönsuojelutietoisuuden lisäämisessä. Nykyisten vaatimusten vuoksi on kuitenkin tärkeämpää kuin koskaan muuttaa politiikat, ohjeet ja sitoumukset konkreettisiksi, mitattavissa oleviksi tuloksiksi sosioekonomisessa elämässä. Tämä ei ainoastaan edistä elinympäristön laadun parantamista tänään, vaan myös luo pohjan kestävämmälle kehitykselle tulevaisuudessa.
Lähde: https://nhandan.vn/vi-mot-viet-nam-xanh-post967515.html








