Yhdistyneiden Kansakuntien aavikoitumisen estämiseksi tehdyn yleissopimuksen (UNCCD) mukaan 40 % maailman maasta on heikentynyt, mikä vaikuttaa suoraan noin 3,2 miljardiin ihmiseen. Ihmiskunta menettää vuosittain lähes 100 miljoonaa hehtaaria hedelmällistä maata, ja vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi maailman on ennallistettava noin 1,5 miljardia hehtaaria, ja arviolta 355 miljardin dollarin vuosittaiset investoinnit vaativat ennallistamista. Seuraukset ovat jo nähtävissä monilla alueilla.

Mongolia, elokuussa 2026 pidettävän COP17 UNCCD-konferenssin isäntämaa, on tällä hetkellä noin 77 %:n alueesta huonontunut tai aavikoitumisvaarassa nousevien lämpötilojen, liikalaidunnuksen ja luonnonvarojen hyödyntämisen vuoksi. Afrikan sarvessa vuosia jatkuneet kuivuudet ovat jättäneet kymmenet miljoonat ihmiset ilman vettä ja ruokaturvattomuuden riskin kohteeksi.
Myös Välimeren alueella ja Etelä-Euroopassa esiintyy yhä useammin ja voimakkaammin pitkittyneitä kuivuuksia, jotka vaikuttavat maataloustuotantoon ja vesihuoltoon.
YK:n yleissopimus (UNCCD) kuitenkin väittää, että ruohoalueet ovat yksi tärkeimmistä mutta aliarvostetuista ekosysteemeistä. Nurmikot peittävät nyt yli 50 % maapallon maapinta-alasta ja tarjoavat toimeentulon miljardeille ihmisille karjankasvatuksen ja maatalouden kautta. Niityillä on myös rooli vesivarojen säätelyssä, hiilen varastoinnissa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Puolet maailman ruohoalueista on heikentymässä ilmastonmuutoksen, liikakäytön ja maankäytön muutosten vuoksi.
Monien UNCCD-asiantuntijoiden mukaan ruohoalueiden tilan heikkeneminen ei ainoastaan vähennä maatalouden tuottavuutta, vaan myös aiheuttaa maaperän vedenpidätyskyvyn heikkenemistä, mikä kiihdyttää aavikoitumista ja pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Siksi ruohoalueiden ennallistamista pidetään yhtenä edullisimmista mutta erittäin tehokkaista ratkaisuista ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Kenian valinta vuoden 2026 maailman aavikoitumisen ja kuivuuden vastaisen päivän isäntämaaksi heijastaa myös tätä suuntausta. Yhtenä kuivuudesta voimakkaasti kärsineistä Afrikan maista, joilla on laajoja ruohoalueita, Kenia edistää kestäviä maankäytön malleja, jotka yhdistävät alkuperäiskansojen tietämyksen moderniin tieteeseen ekosysteemien palauttamiseksi ja yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamiseksi.
YK:n maaperän kunnostuksen yleissopimuksen (UNCCD) mukaan jokainen maan kunnostamiseen investoitu dollari voi tuottaa 7–30 dollarin taloudelliset hyödyt lisääntyneen maatalouden tuottavuuden, parantuneiden vesivarojen, hiilensidonnan ja luonnonkatastrofien aiheuttamien vahinkojen vähenemisen kautta.
Lähde: https://www.sggp.org.vn/bao-ve-dong-co-de-chong-sa-mac-hoa-post857912.html






