Sen jälkeen, kun Kremlin aloitti erityisoperaationsa Ukrainassa viime helmikuussa, Euroopan unioni (EU) on asettanut Venäjälle laajoja ja ennennäkemättömiä pakotteita, mukaan lukien kohdennettuja rajoituksia (yksilöihin kohdistuvia pakotteita), talouspakotteita ja viisumirajoituksia.
Tähän mennessä Venäjää vastaan on annettu ja pantu täytäntöön 11 pakotepakettia, ja lähes 1 800 henkilöä ja organisaatiota on "mustalla listalla". Euroopan komissio ilmoitti 12. pakotepaketista 15. marraskuuta.
EU:n tavoitteena talouspakotteiden asettamisella on saada Venäjä maksamaan korkea hinta Ukrainan sodasta ja samalla rajoittaa varojen virtausta Kremlin "sota-arkkuun".
Euroopan neuvoston virallisen verkkosivuston mukaan 12. lokakuuta 2023 mennessä EU:ssa oli jäädytetty 21,5 miljardin euron arvosta Venäjän varoja, EU:ssa ja G7-maissa oli jäädytetty 300 miljardin euron arvosta Venäjän keskuspankin (CBR) varoja, Venäjälle suuntautuvalle viennille oli asetettu pakotteita 43,9 miljardin euron arvosta ja Venäjältä EU:hun tuonti oli estetty 91,2 miljardin euron arvosta.
EU on tehnyt yhteistyötä Price Ceiling Alliancen kanssa, johon kuuluvat G7-maat ja Australia, rajoittaakseen Venäjältä peräisin olevan tai sieltä vietävän meritse kuljetettavan raakaöljyn, öljytuotteiden ja bitumisten mineraaliöljyjen hintoja.
Toinen pakotepaketti
Euroopan komission viime viikolla ehdottamien uusien rajoitusten pääpaino on Kremlin kykyjen kiertää pakotteita rajoittamisessa, erityisesti kohdistuen venäläisten öljytankkereiden "varjolaivastoon", jotka eivät noudata hintakattoja.
Ehdotus, josta parhaillaan keskustellaan EU:n ministeritasolla, sisältää öljytankkereiden myynnin kieltämisen Venäjälle ja vaatimuksen, että kolmansien osapuolten ostajien on sisällytettävä sopimukseen lauseke, joka kieltää tankkereiden jälleenmyynnin Venäjälle tai käytön Venäjältä peräisin olevan öljyn kuljettamiseen ylärajan ylittävällä hinnalla.
EU-virkamiehet ovat vältelleet kysymystä siitä, miksi he lykkäsivät EU:n uusinta Venäjän-vastaista pakotepakettia, huolimatta Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin julkisesta ilmoituksesta Kiovassa kaksi viikkoa aiemmin.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja presidentti Vladimir Putin ovat niiden 1 800 henkilön joukossa, joille EU on asettanut pakotteita Ukrainan sodan johdosta. EU aikoo kohdistaa pakotteet vielä 120 henkilöön ja organisaatioon 12. Venäjän-vastaisessa pakotekierroksessaan. Kuva: TASS
Lisäksi 12. pakotekierros koskee myös venäläisiä timantteja sen jälkeen, kun EU voitti timanttipääkaupungin Antwerpenin kotimaan Belgian vastustuksen. Kielto koskee luonnon- ja synteettisten ei-teollisten timanttien sekä Venäjältä peräisin olevien timanttikorujen tuontia vuoden 2024 alusta alkaen.
Myös Venäjän kautta kuljetettavien timanttien sekä kolmansissa maissa, kuten Intiassa, hiottujen ja kiillotettujen venäläisten timanttien tuonti, myynti ja siirto kielletään, mutta tämä pannaan täytäntöön vaiheittain.
”Näiden epäsuorien tuontikieltojen asteittaisen käyttöönoton tavoitteena on ottaa käyttöön sopiva jäljitettävyysmekanismi, joka mahdollistaa tehokkaan valvonnan ja minimoi markkinaosapuolille aiheutuvat häiriöt”, Euractivin saatavilla olevassa ehdotusasiakirjassa todetaan.
Uusi pakotepaketti kohdistuu myös Venäjän käyttämien työstökoneiden ja koneenosien vientiin aseiden ja ammusten valmistuksessa.
Lisäksi EU aikoo asettaa talouspakotteita kolmansille maille, jos ne eivät noudata länsimaiden asettamia pakotteita tai eivät pysty selittämään salakuljetetun kaupan äkillistä kasvua.
Siirtyminen valvonnasta vaatimustenmukaisuuteen
Mutta tämän uuden pakotepaketin taustalla herää keskeinen kysymys: Kuinka paljon pakotteita on riittävästi, kun Venäjään liittyen on edelleen asioita, joihin EU ei voi koskea?
Uuden pakotepaketin ehdotuksen työläs kehitysprosessi, josta EU-suurlähettiläät alkoivat keskustella 17. marraskuuta, osoittaa, että pakotteiden vaikutukset Brysselissä hidastuvat.
Vaikka haukkamaiset jäsenvaltiot – kuten Liettua ja Puola – painostavat Venäjän vastaisia pakotteita, on yhä epätodennäköisempää, että muut jäsenvaltiot äänestävät maksimaalisten pakoteehdotusten puolesta, mukaan lukien ne, jotka kohdistuvat Venäjän ydinvoima-alaan, nesteytettyyn öljykaasuun (LPG), nesteytettyyn maakaasuun (LNG) ja teräkseen.
Työntekijät tarkastavat VVER-100-vesijäähdytteisen ja -säädellyn reaktorin polttoainenippuja Novosbirskin kemiallisella rikastetehtaalla Venäjällä. Kuva: TASS
Slovakian ulkoministeri Juraj Blanar totesi 18. marraskuuta, että ehto sille, että Ukrainan kanssa itärajan jakava maa ei käytä veto-oikeuttaan uusimpaan pakotepakettiin, on se, ettei siihen saa sisältyä rajoituksia ydinpolttoaineen tuonnille Venäjältä, ja kutsui sitä "punaiseksi viivaksi" Bratislavalle.
Lisäksi EU-virkamiehet ja diplomaatit ovat kyseenalaistaneet, onko tulevien toimenpiteiden luokittelu "pakotepaketeiksi" edelleen perusteltua pitkällä aikavälillä. Mutta viime kädessä suurin ongelma on edelleen näiden rajoittavien toimenpiteiden tehokkuus.
Blanar kyseenalaisti 18. marraskuuta myös koko EU:n Moskovan ja Kiovan välisen konfliktin alusta lähtien noudattaman pakotepolitiikan tehokkuuden. Slovakian korkea-arvoinen diplomaatti sanoi: "Yksitoista pakotepakettia eivät ole pysäyttäneet Venäjää, vaikka EU:n talous on matkalla kohti taantumaa."
Myös länsimaiden Venäjä-pakotteiden kiertäminen on yhä yleisempää niin maiden kuin yritystenkin keskuudessa.
EU-lähettiläs David O'Sullivan nimitettiin varmistamaan eurooppalaisten pakotteiden täytäntöönpano, mutta vaikka hän matkusti kolmansiin maihin, hänellä ei ollut vaikutusvaltaa suostutella niitä noudattamaan blokin politiikkaa.
EU:n pakoteasiantuntijat korostavat tarvetta siirtyä täytäntöönpanosta pakotteiden noudattamiseen .
Minh Duc (Euractivin, RT:n ja Eurooppa-neuvoston verkkosivuston mukaan)
[mainos_2]
Lähde









