Seurantaliikkeitä on toteutettu laajalti aina uusien maaseutualueiden rakentamisesta, köyhyyden vähentämisestä ja tilapäisasuntojen poistamisesta infrastruktuurin kehittämiseen, innovointiin ja digitaaliseen transformaatioon. Erityisesti hallinnon uudistaminen on edistynyt merkittävästi. Satoja menettelyjä on vähennetty, prosesseja yksinkertaistettu, ja monet ruohonjuuritason ihmisten palvelemiseen tarkoitetut mallit ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Siirtyminen "esitarkastuksesta" "jälkitarkastukseen", verkkopalveluiden laajeneminen sekä lisääntynyt hajauttaminen ja vallan delegointi ovat osaltaan luoneet suotuisampia olosuhteita kansalaisille ja yrityksille. Lähestymistavat, jotka ovat lähellä ihmisiä ja kuuntelevat heidän tarpeitaan, eivät ole enää yksittäisiä valopilkkuja, vaan niistä on tulossa vakiintuneita käytäntöjä.
Kaiken kaikkiaan emulointikampanjat ovat keskittyneet konkreettisiin toimiin, joilla on laaja-alaista vaikutusta. Vuoteen 2026 mentäessä vaatimukset ovat kuitenkin paljon korkeammat. Kaksinumeroisen kasvun tavoite, julkisten investointien kiihdyttäminen, institutionaalisten pullonkaulojen poistaminen ja digitaalisen talouden osuuden kasvattaminen ovat kaikki haastavia tehtäviä epävakaan globaalin ja alueellisen talouden kontekstissa. Tämä edellyttää emulointikampanjoilta jatkuvaa innovointia, liian ohuen hajauttamisen välttämistä ja keskittymistä avainalueisiin.
Operatiivisesta näkökulmasta on tärkeää asettaa korkeat vaatimukset vasta muodostetulle johtoryhmälle. Osaamista, rohkeutta ja vastuunottohalua koskevat odotukset on mitattava konkreettisilla tuloksilla, työn edistymisellä sekä kansalaisten ja yritysten tyytyväisyydellä.
Mutta pelkkä hallinnollisen koneiston vaatimuksiin keskittyminen ei riitä. Erityinen kaupunkialue, maan johtava taloudellinen keskus, ei voi toimia pelkästään hallituksen ponnistelujen varassa. Jokaisen yrityksen ja jokaisen kansalaisen on myös oltava kehityksen kohteena. Uudessa kontekstissa sopeutuminen on pakollinen vaatimus. Yritysten on parannettava johtamiskykyjään, innovoitava teknologiaa ja noudatettava lakia. Kansalaisten on muutettava tuotanto-, kulutus- ja kaupunkikäyttäytymistapojaan; käytettävä julkisia palveluja ennakoivasti, osallistuttava seurantaan ja tehtävä yhteistyötä hallituksen kanssa. Kun jokainen yksilö ottaa askeleen eteenpäin, kaupungin vauhti on erilainen.
Ho Chi Minh Cityn näkökulmasta tämä vaatimus koskee myös koko maata. Epävakaassa ja erittäin kilpaillussa maailmassa yksikään paikkakunta ei voi jäädä syrjään. Kehitysvastuu ei ole vain hallituksen vastuulla, vaan se on yhteinen vastuu, johon jokainen kansalainen osallistuu. Jokainen laillinen teko, jokainen vastuullinen kuluttajavalinta, jokainen pyrkimys parantaa henkilökohtaisia kykyjä... kaikki osaltaan rakentavat perustaa kestävälle kehitykselle.
Siksi emuloinnin ei tulisi olla vain julkishallinnon sisäinen liike, vaan siitä on tultava koko yhteiskunnan yhteinen liikkeellepaneva voima. Kun kansalaiset ovat aktiivisempia, yritykset dynaamisempia ja hallitus tarjoaa parempaa palvelua, emuloinnin tehokkuus on kestävää.
Ratkaisevan tärkeää on yhdistää jäljittely kurinalaisuuteen, järjestykseen ja vastuullisuuteen. Palkinnot on annettava oikeille ihmisille oikeasta työstä; samalla on voitettava muodollisuuden ja harkitsemattoman palkitsemisen ongelmat. Ryhmät ja yksilöt, jotka luovat konkreettista arvoa, on tunnustettava asianmukaisesti; pysähtyneet tai välttelevät on tunnistettava selvästi.
Ho Chi Minh City on astumassa uuteen kehitysvaiheeseen, joka tuo mukanaan monia mahdollisuuksia ja haasteita. Kilpailu on merkityksellistä vain silloin, kun se on sidoksissa lopputulokseen: kasvuun yhdistettynä parempaan elämänlaatuun, uudistuksiin yhdistettynä mukavuuksiin ihmisille ja kehitykseen, joka rakentaa luottamusta. Ja kun vastuuta jaetaan, kun jokainen pyrkii tekemään oman osansa paremmin, se on perusta sille, että Ho Chi Minh City ja muu maa voivat pysyä lujina muutoksen edessä ja saavuttaa kestävän kehityksen.
Lähde: https://www.sggp.org.vn/thi-dua-thuc-day-phat-trien-post847008.html










