
Yli 100 päivää kestäneen sotilaallisen jännitteen jälkeen Yhdysvallat ja Iran ilmoittivat rauhansopimuksesta, jonka merkittävin sitoumus on avata uudelleen Hormuzinsalmi – strateginen laivaväylä, jota pitkin kulkee noin 20 % maailman öljykaupasta. Tämän uutisen jälkeen energiamarkkinat reagoivat myönteisesti, ja Brent-raakaöljyn hinta laski yli 4 % ja saavutti alimman tasonsa kolmeen kuukauteen.
Tämän uuden kehityksen kaupallisten vaikutusten osalta huomattavin lyhyen aikavälin vaikutus on energian hintojen viilentyminen. Konfliktin aikana Hormuzinsalmen toiminnan häiriöt ruokkivat markkinoiden huolta mahdollisista öljyn ja kaasun toimitusvaikeuksista. Jännitteiden lieventyminen on helpottanut sijoittajien puolustuskannalle asettuneita odotuksia, mikä on luonut edellytyksiä öljyn hinnan ja toimituskustannusten laskulle. Rahoituslaitokset ovat alkaneet mukauttaa ennusteitaan optimistisemmiksi. Citi Bank ennustaa, että jos sopimus pannaan täysimääräisesti täytäntöön, öljyn hinta voi olla 10–15 dollaria tynnyriltä alhaisempi tämän vuoden loppuun mennessä nykytasoon verrattuna.
Suurille energiaa tuoville talouksille, kuten Japanille, Etelä-Korealle, Intialle ja useimmille Euroopan maille, tämä on erityisen positiivinen uutinen. Öljyn hinnan aleneminen tarkoittaa alhaisempia tuotanto- ja kuljetuskustannuksia, mikä vähentää inflaatiopainetta ja tukee kulutusta. Myös maailmanlaajuiset osakemarkkinat hyötyvät geopoliittisten riskien vähentyessä ja talouskasvun näkymien parantuessa. Näiden kehityskulkujen kauaskantoiset vaikutukset ovat myös syy siihen, miksi Ranskassa käynnissä olevassa G7-huippukokouksessa käytetään merkittävästi aikaa Yhdysvaltojen ja Iranin välisten konfliktin jälkeisten skenaarioiden keskusteluun.
Asiantuntijat ovat kuitenkin edelleen varovaisia. Saksan keskuspankin (Deutsche Bundesbank) pääjohtaja Joachim Nagel totesi, että vaikka sopimus on myönteinen merkki, konfliktin taloudelliset vaikutukset ovat edelleen pitkäaikaisia. Hänen mukaansa energian hinnat ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin ennen konfliktia ja voivat edelleen painaa palkkoja, hyödykkeiden hintoja ja inflaatiota Euroopassa.
Monet ovat itse asiassa myös huolissaan energian hintojen mahdollisuudesta palata nopeasti sotaa edeltäneelle tasolle, sillä Lähi-idän öljy- ja kaasulaitokset tarvitsevat aikaa toiminnan palauttamiseen – erityisesti konfliktin vaikuttama infrastruktuuri. Analyytikot arvioivat, että alueellinen tuotanto voisi saavuttaa vain noin 70 %:n kapasiteetin kolmen kuukauden kuluttua ja noin 90 %:n kuuden kuukauden kuluttua. Tämä ei ota huomioon, että maailmanlaajuiset energiavarannot ovat ehtyneet merkittävästi sodan aikana, ja varastojen täydentäminen luo lisäkysyntää öljylle, mikä rajoittaa hinnanlaskua.
Logistiikkatoiminnot kohtaavat myös lukuisia haasteita lähitulevaisuudessa. Vaikka rauhansopimus pantaisiinkin täysimääräisesti täytäntöön, miinojen raivaus, laivaväylien palauttaminen ja satamien normaalin toiminnan palauttaminen voi kestää viikkoja. Ben May, Oxford Economicsin globaalin makrotaloudellisen tutkimuksen johtaja, väittää, että Hormuzinsalmen kauttakulku on nyt jopa "riskialttiimpaa ja kalliimpaa" kuin ennen konfliktia.
Pitkällä aikavälillä sopimuksen merkitys on paljon suurempi. Jos sitä ylläpidetään, kestävämpi ja kehittyneempi Lähi-itä helpottaisi kansainvälisten investointien, kaupan ja liikenteen kasvua.
Yksi sektoreista, joiden ennustetaan hyötyvän merkittävimmin Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä sopimuksesta, on maailmanlaajuinen teollisuuden toimitusketju. Lähi-idän konflikti on kuukausien ajan paitsi nostanut öljyn hintaa, myös lisännyt useiden tärkeiden raaka-aineiden hintoja. Teollisuudenalat, kuten kemikaalit, teräs, sementti, lannoitteet, muovit, tekstiilit ja lentoliikenne, ovat kaikki erittäin riippuvaisia öljystä ja kaasusta sekä polttoaineena että tuotannon raaka-aineina. Energian hintojen noustessa tuotantokustannusten nousu on pakottanut monet yritykset vähentämään tuotantoa, lykkäämään investointeja tai siirtämään kohonneet kustannukset kuluttajille.
Tässä yhteydessä energian hintojen viilentyminen rauhansopimuksen jälkeen voi aiheuttaa laajoja heijastusvaikutuksia. Tehtaiden käyttökustannukset, raaka-aineiden kuljetus ja kansainvälinen logistiikka voivat kaikki laskea, mikä parantaa yritysten voittomarginaaleja. Tämä on erityisen tärkeää, koska monet suuret taloudet kohtaavat edelleen heikkoa kuluttajakysyntää, hidasta kasvua ja korkeita korkoja vuosien inflaation vastaisen taistelun jälkeen.
Vietnamissa, jonka talous on erittäin avoin ja riippuvainen kansainvälisestä kaupasta, alhaisemmat energian hinnat auttavat vähentämään tuonnin aiheuttamaa inflaatiopainetta, mikä tukee tuotantoa ja vientiä. Samaan aikaan alentuneet toimituskulut voisivat luoda enemmän tilaa yrityksille vähitellen elpyvän globaalin kysynnän keskellä.
Maailmantalouden myönteiset näkymät riippuvat kuitenkin edelleen yhdestä ennakkoehdosta: sopimus on pantava täytäntöön täysimääräisesti ja kestävästi. Historia osoittaa, että Lähi-idän rauhansopimuksiin liittyy aina romahduksen riski. Vaikka maailmantalous onkin viimeaikaisten tapahtumien jälkeen hieman huokaissut helpotuksesta, paluu normaaliin vaatii edelleen suurta valppautta.
Lähde: https://hanoimoi.vn/thoa-thuan-cham-dut-xung-dot-my-iran-thuoc-giam-dau-cho-nen-kinh-te-toan-cau-1207844.html







