Kuntatason kansankomitean puheenjohtajalla on valtuudet myöntää maanomistustodistuksia.
Asetuksen 151/2025/ND-CP mukaan kuntatason kansankomitean puheenjohtajalla on 1. heinäkuuta alkaen oikeus myöntää tietyissä tapauksissa maankäyttöoikeustodistuksia ja maahan liitettyjen omaisuuserien omistustodistuksia (maan omistustodistukset) sen sijaan, että asia tarvitsisi käydä piiritason kansankomitean läpi kuten aiemmin.
Kuntatason viranomaisilla on myös oikeus kirjata maan hintoja maanjakoa, maanvuokrausta, maankäyttötarkoituksen muutoslupaa, maankäytön laajentamista, maankäytön keston tai muodon muuttamista koskevissa päätöksissä, jos sovelletaan maan hintataulukkoa...
Käytä henkilötunnusta verotunnistenumeron sijaan.
Valtiovarainministeriön kiertokirjeessä 86/2024/TT-BTC määrätään, että 1. heinäkuuta alkaen yritysasiakkaiden, perheiden ja verotunnistenumeron saaneiden yksityishenkilöiden on virallisesti käytettävä henkilökohtaisia tunnistenumeroita, edellyttäen, että tiedot on synkronoitu kansallisen väestötietokannan kanssa.
Henkilötunnusten käyttö auttaa yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä, helpottamaan verovelvoitteiden mukauttamista ja parantamaan veroviranomaisten tehokkuutta digitaalisella aikakaudella.
Verohallinnon hajauttaminen ja vallan delegointi.
Verohallinnon hajauttamisesta ja toimivallan delegoinnista annettu asetus 122/2025/ND-CP tuli voimaan 1. heinäkuuta. Asetuksessa määritellään selkeästi kunkin tason vastuut veroilmoitustiedostojen hallinnassa sekä tiedostojen määräajat ja jättöpaikat.
Näin ollen veronmaksajien ei tarvitse toimittaa uudelleen asiakirjoja, jotka valtion virastolla jo on. Maankäyttömaksuihin, maanvuokramaksuihin, rekisteröintimaksuihin tai useissa eri paikoissa tai sähköisten tapahtumien kautta tehtyihin veroilmoituksiin liittyvät veroilmoitukset on kaikki erikseen säännelty tämän asetuksen liitteissä.
Verkkokaupan verojen tiukka hallinta.
Asetus 117/2025/ND-CP, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta, pyrkii lisäämään läpinäkyvyyttä ja torjumaan veropetoksia digitaalisissa yrityksissä.

Uusien säännösten mukaan verkkokauppa-alustat ovat vastuussa arvonlisäveron ja henkilökohtaisen tuloveron vähentämisestä ja toimittamisesta alustoillaan liiketoimintaa harjoittavien kotitalouksien ja yksityishenkilöiden puolesta. Sähköisen veroilmoituksen ja -maksun prosessia ohjataan selkeästi, ja käyttöön otetaan automaattinen veronpalautusmekanismi.
Tämä käytäntö auttaa luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset perinteisen ja verkkokaupan välille ja samalla suojelee kuluttajien oikeuksia.
Arvonlisäverolakiin on tullut paljon uusia kohtia.
Vuoden 2024 arvonlisäverolaki tuli voimaan 1. heinäkuuta. Uusi laki muuttaa monia tärkeitä säännöksiä, kuten poistaa verovapaudet lannoitteille, maatalouskoneille , avomerikalastusaluksille ja arvopaperipalveluille sekä lisää hyväntekeväisyys- ja avustustarkoituksiin tuodut tavarat verovapaiden tuotteiden luetteloon.
Maahantuotujen tavaroiden arvonlisäveron (ALV) laskenta sisältää tuontihinnan sekä verot, kuten tuontiveron, erityisen kulutusveron ja ympäristönsuojeluveron. Erityisesti myynninedistämistarkoituksiin käytettäviin tavaroihin ja palveluihin sovelletaan 0 prosentin verokantaa, mikä helpottaa yritysten kaupanedistämistoimia.
Joihinkin nykyisiin verovapaisiin tuotteisiin sovelletaan 5 prosentin verokantaa, kun taas moniin nykyisiin 5 prosentin veron alaisiin tuotteisiin verokanta nousee 10 prosenttiin.
Laki laajentaa myös verovähennysten ja -palautusten ehtoja edellyttämällä pakollista muun kuin käteismaksun dokumentointia kaikista liiketoimista. Yritykset, jotka toimivat 5 prosentin verokannan alaisilla aloilla ja jotka eivät ole vähentäneet 300 miljoonaa Vietnamin dongia ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa 12 kuukauden kuluessa, ovat oikeutettuja veronpalautukseen.
Alennukset eivät saa ylittää 50 prosenttia.
Kiertokirje 39/2025/TT-BCT, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta, pyrkii standardoimaan myynninedistämistoimia. Kiertokirjeessä määrätään selvästi, että myynninedistämisessä käytettyjen tavaroiden arvo ei saa ylittää 50 % päätuotteen arvosta. Myös enimmäisalennus on rajoitettu, ja yritysten on ilmoitettava selvästi alkuperäinen hinta ja kampanja-alennus.
Tämän käytännön odotetaan estävän harhaanjohtavia tarjouksia, hintojen keinotekoista nostamista ennen alennuksia ja luovan terveellisemmän kilpailuympäristön yrityksille.
Maatalouden ja maaseudun luotonannon laajentaminen.
Asetus 156/2025/ND-CP, jolla mukautetaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen luottopolitiikkaa ja joka tulee voimaan 1. heinäkuuta, laajentaa etuuskohteluisten lainojen saajien joukkoa, yksinkertaistaa lainahakemusmenettelyjä ja sallii tulevien varojen käytön vakuutena.
Hallitus kannustaa myös liikepankkeja tekemään yhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa luoton, tuotannon ja kulutuksen välisten yhteysmallien rakentamiseksi tehokkaan pääoman käytön varmistamiseksi. Uuden politiikan odotetaan auttavan maaseudun ihmisiä ja yrityksiä pääsemään helpommin pääomaan, mikä edistää digitaalista muutosta, korkean teknologian maataloutta ja kestävää kehitystä "kolmella maaseudun sektorilla" (maatalous, maanviljelijät ja maaseutualueet).
Teknisen turvallisuusjohtamisen vahvistaminen kaivostoiminnassa.
Heinäkuun 1. päivänä voimaan tullut geologiaa ja mineraaleja koskeva laki nro 54/2024/QH15 lisää monia määräyksiä, joiden tarkoituksena on vahvistaa teknistä turvallisuutta mineraalikaivostoiminnassa.
Näin ollen kaivosten, joilla on korkea turvallisuusriski, on täytettävä tiukat vaatimukset: käyttöhenkilöstöllä on oltava erikoiskoulutus, kaivoslaitteiden on oltava sopivia geologisiin olosuhteisiin ja palo- ja räjähdysriskeihin ja paikan päällä on oltava puoliammattimainen pelastusryhmä.
Tiukentaa julkisten toimistojen ja tilojen käyttöä koskevia standardeja.
Toimistorakennusten ja julkisten palvelutilojen käyttöä koskevista standardeista ja normeista annettu asetus 1. heinäkuuta voimaan tullut asetus 155/2025/ND-CP asettaa erityiskriteerit toimistorakennusten pinta-alalle, lukumäärälle ja rakentamisen laajuudelle.
Tavoitteena on varmistaa julkisten varojen tehokas käyttö, minimoida jätteen syntyminen ja parantaa vastuullisuutta valtion budjetista rahoitetuissa rakennusinvestoinneissa.
Jopa itsenäisten julkisten palveluiden yksiköiden on raportoitava ja haettava hyväksyntää ennen investointeja pääkonttorinsa laajentamiseen. Samaan aikaan hallitus kannustaa pääkonttorien yhteiskäyttöön tai siirtämiseen virastojen välillä budjettivarojen säästämiseksi.
Lähde: https://baolaocai.vn/tu-17-chu-tich-xa-duoc-cap-so-do-so-dinh-danh-ca-nhan-thay-ma-so-thue-post404103.html











