Ajattelutavan muutos oikeuslaitoksen uudistuksessa.
Kun oikeuslaitoksen uudistuksen keskusohjauskomitea (CCTP) lopetti toimintansa vanhan mallin mukaisesti ja se organisoitiin uudelleen uudeksi malliksi yhdessä institutionaalisen ja oikeudellisen parantamisen keskusohjauskomitean kanssa (uudella nimellä: institutionaalisen parantamisen ja lainvalvonnan keskusohjauskomitea), se ei tarkoittanut oikeuslaitoksen uudistustehtävän loppua. Oikeuslaitoksen uudistus jatkuu, mutta laajemmassa kontekstissa, korkeammilla vaatimuksilla, tavoitteena parempi institutionaalinen parantaminen, tiukempi lainvalvonta, rehellisempi oikeuslaitos ja kansalaisten helpompi pääsy oikeusjärjestelmään…
Voidaan vahvistaa, että nykyinen vaatimus ei ole ainoastaan oikeuslaitoksen uudistuksen jatkaminen, vaan myös johtamis- ja ohjausmekanismien voimakkaampi uudistaminen, jotta oikeuslaitoksen uudistus siirtyy uuteen vaiheeseen, joka on läheisesti sidoksissa institutionaaliseen parantamiseen, lainvalvontaan, vallan hallintaan ja palvelee kansallista kehitystä. Pääsihteeri ja presidentti To Lamin 11. kesäkuuta pidetyssä oikeuslaitoksen uudistuksen keskusohjauskomitean toimintaa esittelevässä konferenssissa korostama viesti on avannut kokonaisvaltaisemman lähestymistavan oikeuslaitoksen uudistukseen; ei ainoastaan tutkinta-, syyttäjä-, oikeus- ja täytäntöönpanoviranomaisten toiminnan uudistamisen jatkaminen, vaan myös oikeuslaitoksen uudistuksen sijoittaminen Vietnamin sosialistisen oikeusvaltion rakentamisen ja täydentämisen yleiseen kontekstiin.
40 vuotta kestäneen Doi Moin (kunnostus) jälkeen Vietnamin sosialistinen oikeusvaltio on vähitellen luonut tärkeän perustan instituutioille, organisaatiorakenteelle ja vallan hallintamekanismeille. Käytäntö osoittaa kuitenkin myös, että monia rajoituksia on edelleen olemassa, kuten päällekkäisiä ja epäjohdonmukaisia lakeja joillakin aloilla; joitakin pitkittyneitä tapauksia ja monimutkaisia valituksia, joita ei ole lopullisesti ratkaistu; ja vaikka oikeuslaitoksen toiminnan kielteiset käytännöt ovatkin hillittyjä, ne ovat edelleen erityinen yhteiskunnallinen huolenaihe... Nämä rajoitukset osoittavat, että oikeuslaitoksen uudistusta ei voida toteuttaa erillään instituutioiden ja lainvalvonnan organisoinnin parantamisesta. "Jos laki on päällekkäistä, epäselvää ja epäkäytännöllistä, oikeusjärjestelmällä on vaikeuksia suojella oikeutta tehokkaasti. Jos lainvalvonta on leväperäistä, hallinnollinen johtaminen ei ole läpinäkyvää ja julkisen palvelun vastuut ovat epäselviä, riidat, valitukset ja rikkomukset kanavoidaan oikeusjärjestelmään. Jos oikeusjärjestelmä on hidas innovoimaan, siitä puuttuu rehellisyyttä ja se on epäammattimainen, jopa oikeiden lakien täytäntöönpano käytännössä on vaikeaa", pääsihteeri ja presidentti huomauttivat oikeuslaitoksen uudistuksen keskusohjauskomitean toimintaa yhteenvedossa.
Pääsihteerin ja presidentin mukaan oikeuslaitoksen uudistuksen uusi vaihe ei koske pelkästään oikeuslaitosten uudistamista, vaan oikeusvaltioperiaatteen toimintakyvyn parantamista; ei pelkästään tapausten käsittelyä, vaan oikeuden suojelemista ja luottamuksen rakentamista; ei pelkästään ammatillisten tavoitteiden saavuttamista, vaan ihmisten palvelemista, kehityksen palvelemista ja maan tulevaisuuden suojelemista lain ja oikeudenmukaisuuden kautta. Uusi ajattelutapa on sijoittaa oikeuslaitoksen uudistus yhtenäiseen oikeusvaltioperiaatteen sykliin: hyvien lakien laatiminen, lakien tiukka täytäntöönpano, rehellisen oikeuslaitoksen toiminnan varmistaminen, oikeuden suojeleminen, vallan hallinta, ihmisoikeuksien ja kansalaisten oikeuksien takaaminen sekä kansallisen kehityksen palveleminen sujuvan, läpinäkyvän ja tehokkaan institutionaalisen kehyksen kautta.
Siksi oikeusjärjestelmän ja oikeuslaitoksen uudistamisen täydellistäminen on orgaanisesti ja läheisesti kytköksissä toisiinsa, ja se edellyttää keskitettyä koordinointielintä varmistamaan, että lainsäädännön, lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen uudistamisen vaiheet muodostavat yhtenäisen, synkronoidun, toisiinsa kytkeytyneen ja tehokkaan kokonaisuuden. Oikeusjärjestelmän ja lainvalvonnan täydellistämistä käsittelevän keskusohjauskomitean uudelleenjärjestely ei ole pelkästään mekaaninen järjestely, vaan pohjimmiltaan Vietnamin sosialistisen oikeusvaltion rakentamista ja täydellistämistä varten tarkoitetun keskusjohtamis- ja ohjausmekanismin uudelleenjärjestely, jossa on kaksi erittäin tärkeää akselia: oikeusjärjestelmän ja lainvalvonnan täydellistäminen. Pääsihteeri ja presidentti To Lam korosti tätä asiaa toukokuun puolivälissä pidetyssä kokouksessa useiden ministeriöiden, osastojen ja virastojen kanssa. Kokouksessa käsiteltiin oikeusjärjestelmän täydellistämistä käsittelevän keskusohjauskomitean ja oikeuslaitoksen uudistamista käsittelevän keskusohjauskomitean organisaatiota ja toimintaa.
Täyttääkseen tehtävänsä uuden ohjauskomitean on saatava aikaan merkittäviä muutoksia, jotka ilmenevät poistamalla merkittäviä oikeudellisia pullonkauloja, ratkaisemalla virastojen välisiä ongelmia, parantamalla lainsäädännön ja lainvalvonnan laatua, tehostamalla oikeuslaitoksen toiminnan laatua, ehkäisemällä vääriä tuomioita, suojelemalla oikeutta sekä parantamalla kansalaisten ja yritysten oikeussuojan saatavuutta.
Oikeuslaitoksen digitalisointi, oikeusvaltioperiaatteen nykyaikaistaminen.
Käynnissä olevan neljännen teollisen vallankumouksen yhteydessä digitaalinen transformaatio ei tarkoita oikeuslaitoksen osalta pelkästään asiakirjojen digitalisointia tai tietotekniikan soveltamista työtehtävien hoitamiseen, vaan myös oikeuslaitoksen uudistuksen tavoitteiden saavuttamista kohti suurempaa läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja kansalaisten saavutettavuutta. Siksi pääsihteeri ja presidentti pyysivät oikeuslaitoksen vallan tiukan valvonnan ja oikeuslaitoksen toiminnassa esiintyvän korruption estämisen ja torjumisen vaatimuksen lisäksi myös digitaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä, oikeuslaitoksen uudistuksen datalähtöistä hallintoa, sähköisten asiakirjojen ja sähköisen todisteiden edistämistä, tuomioiden julkistamista, datalähtöistä tapausten hallintaa sekä oikeusviranomaisten ja kansallisten tietokantojen välistä tietojen yhteentoimivuutta. Juuri tätä on tehtävä, jotta voidaan täydellistää laittoman puuttumisen estämisen, havaitsemisen ja käsittelyn mekanismi sekä varmistaa läpinäkyvyys tapausten jakamisessa, asiantuntija-arvioinnissa, arvonmäärityksessä, huutokaupassa ja tuomioiden täytäntöönpanossa.
Oikeusalan alustavat tulokset osoittavat, että tämä suuntaus on vahvasti käynnissä. Kansalliskokouksen 10. istunnossa vuonna 2025 pidetyn kansantuomioistuinten työn tuloksia käsittelevän raportin mukaan alan kohokohta vuonna 2025 oli digitaalisen muutoksen kiihtyminen. Tuomioistuimet järjestivät yli 16 300 verkko-oikeudenkäyntiä, mikä helpotti kansalaisten pääsyä oikeudenkäynteihin, alensi yhteiskunnallisia kustannuksia ja varmisti läpinäkyvyyden. Korkeimman kansantuomioistuimen sähköisessä portaalissa julkaistiin lähes 1,8 miljoonaa tuomiota ja päätöstä, joilla oli 222 miljoonaa kävijää, mikä edisti oikeuslaitoksen läpinäkyvyyden sanomaa ja loi tärkeän tietovaraston oikeudelliselle tutkimukselle.
Nämä luvut ovat asteittain osoittaneet merkittävää muutosta oikeuslaitoksen hallintotavassa. Tuomioiden julkistaminen helpottaa kansalaisten, yritysten, asianajajien, tutkijoiden ja viranomaisten pääsyä lakiin, sen soveltamisen seurantaa ja vertailua. Oikeudellinen avoimuus ei siis ole enää iskulause, vaan päivittäin avautuva elävä todellisuus.
Oikeuslaitoksen ohella politbyroon 6. kesäkuuta antama direktiivi nro 06-CT/TW puolueen johtajuuden vahvistamisesta kansansyyttäjäntyössä uudella kaudella asettaa myös vaatimuksen rakentaa nykyaikainen kansansyyttäjänsektori ja kansansyyttäjäntyö digitaaliselle alustalle soveltaen vahvasti tiedettä, teknologiaa ja big dataa ammatillisen toiminnan hallinnoinnissa ja toteuttamisessa. Samalla tavoitteena on vähitellen muodostaa digitaalisen oikeuden ekosysteemi, digitalisoida kaikki ammatilliset prosessit sekä yhdistää, integroida ja jakaa dataa oikeusviranomaisten ja niihin liittyvien virastojen kanssa yhteisellä alustalla.
Nämä suunnat osoittavat, että digitaalinen oikeudenmukaisuus ei ole enää vain yhden sektorin tai viraston asia. Digitaalinen oikeudenmukaisuus auttaa myös parantamaan investointi- ja liiketoimintaympäristöä, vähentämään lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja lisäämään kansallista kilpailukykyä… ja siitä tulee siten tärkeä osa modernia sosialistista oikeusvaltiota. Tästä näkökulmasta digitaalinen oikeudenmukaisuus ei palvele ainoastaan oikeuslaitoksen toimintaa, vaan myös suoraan maan kehitystä.
Tämä on myös CCTP:n syvällinen merkitys uudessa vaiheessa: ei ainoastaan tapausten käsittely ja oikeuden suojeleminen, vaan myös luottamuksen rakentaminen; ei ainoastaan oikeuslaitoksen toiminnan tehokkuuden parantaminen, vaan myös Vietnamin sosialistisen oikeusvaltion toimintakyvyn vahvistaminen nopean ja kestävän kehityksen tiellä kohti puolueen ja maan kahta satavuotisjuhlatavoitetta.
Vietnamin kommunistisen puolueen 13. keskuskomitean päätöslauselma nro 27-NQ/TW "Vietnamin sosialistisen oikeusvaltion rakentamisen ja täydellistämisen jatkamisesta uudella kaudella" ei ainoastaan aseta vaatimuksia oikeuslaitoksen toiminnan uudistamiselle, vaan myös määrittelee erityisen tavoitteen vuoteen 2030 mennessä: Ammattimaisen, nykyaikaisen, oikeudenmukaisen, tiukan, rehellisen ja oikeamielisen oikeusjärjestelmän rakentamisen perusteellinen loppuun saattaminen, joka palvelee isänmaata ja kansaa, suojelee oikeutta, suojelee ihmisoikeuksia ja kansalaisoikeuksia, suojelee sosialistista hallintoa, suojelee valtion etuja sekä suojelee organisaatioiden ja yksilöiden laillisia oikeuksia ja etuja.
Lähde: https://baophapluat.vn/nang-tam-cong-tac-cai-cach-tu-phap.html







