Ruusut eivät ole kadonneet tähän maailmaan (*)

[mainos_1]

Kun olimme nuoria, kaikki oli uutta, raikasta ja kaunista, myös rakkaus. Sitten, kun vanhenimme, lakkasimme kysymästä toisiltamme tuota kysymystä, kun suhteemme alkoivat hiipua ja kuihtua. Jotkut jopa huokaisivat surullisesti: "Rakkaus? Jossain vaiheessa siitä ei ole enää mitään sanottavaa; se on tyhjä kuin viemäriputki. Ja sitten kaikki kauneus vain livahtaa pois!"

On outoa, miten nyky-yhteiskunnassa, jossa yhteiskunta muuttuu yhä modernimmaksi, rakkauden sitoutuminen tuntuu menettävän merkitystään. Ehkä se johtuu siitä, että meillä on lukemattomia vaihtoehtoja yhden sijaan. Kaiken kehittyessä niin nopeasti mikään ei pysy ainutlaatuisena, eksklusiivisena tai absoluuttisena, ei edes rakkaus ja uskollisuus. Luin hiljattain tutkimuksen, jonka mukaan Vietnamissa on viime vuosina ollut keskimäärin yli 600 000 avioeroa vuosittain – huomattava määrä. Tällä on kielteinen vaikutus moniin avioliittoiässä oleviin nuoriin. Ja ympärilläni lukemattomat nuoret yksinhuoltajat elävät onnellisina ilman romanttisten suhteiden taakkaa.

Joten miten ihmiset tuolla maailmassa rakastuvat nykyään?

Saatat myös pitää tästä

Rakkauden marssi(Dong Nai) - Maaliskuu saapuu ja tuo mukanaan rakkauden ja kiitollisuuden lämpimän tuulahduksen. Tämän viikon Lasten musiikkipuutarha kertoo kauniista muistoista, jotka on omistettu elämämme ihanimmille naisille: isoäideille, äideille ja opettajille.

Sinä päivänä näin miehen istuvan ruokakaupan edessä nyppimässä vaimonsa kutisevia partoja. Pysähdyin usein ostamaan sekalaisia tavaroita enkä kiinnittänyt paljoa huomiota kaupan omistajapariin. Nähtyäni tuon sydäntä lämmittävän näyn olen kiinnostunut heistä enemmän ja vielä yllättyneempi nähdessäni, kuinka erottamattomat he olivat: hakivat lastenlapsensa koulusta, menivät markkinoille, joivat kahvia, söivät ulkona, kävivät lääkärissä… he olivat aina yhdessä, kuin vastanaineet. Kysyttyäni sain tietää, että mies oli insinööri, joka edelleen työskenteli; hänen vaimonsa oli kotiäiti, joka teki ylimääräistä liiketoimintaa. Heillä oli niin erilaiset taustat, mutta silti he olivat pysyneet yhdessä yli 30 vuotta avioliittoa. Jos ei rakkaudesta, niin miksi?

Entä nuorten rakkaus? Luin jokin aika sitten koskettavan rakkaustarinan: nuori mies vietti 10 pitkää nuoruutensa vuotta hoitaen syöpää sairastavaa tyttöystäväänsä. He menivät naimisiin aivan sairaalassa. Morsian hymyili sairaalasängyssään peruukki päässään...

Nämä kaksi pientä tarinaa, vaikka lyhyitä, jäävät mieleeni ja saavat minut uskomaan, että olipa maailma millainen tahansa, jossain on silti ihmisiä, jotka ahkerasti opettelevat rakastamaan ja harjoittavat tuota yksinkertaista mutta yllättävän kaunista rakkautta.

Rakkaus on kuin ruusu. Tämä kaunis kukka ei kuihdu, jos olemme valmiita istuttamaan ja hoitamaan sitä ja odottamaan sen kukintaa.

Saatat myös pitää tästä